Sininen pannu

Rakkautta ensisilmäyksellä.
Sitä se oli, kun tämän pienen pannun näin antiikkikauppiaan pöydällä, se katsoi minua patinoitunein,sinisin pinnoin ja huusi: "Minä lähden sinun matkaasi."
Ja niin se lähti.
Ja hyvä kun lähti.

Ei ole minulla näin hyvää lettupannua vielä koskaan ollutkaan.
Jk. Helmipuuroa-blogissa on rukiisten lehtikaalilettujen ohje, joita tällä pannukaunokaisella paistelin.

Pienen pieni lettupannu, patalappukin on suurempi :) Mutta niin maan mainio!

Supersunnuntai

Tämä on taas ollut sellainen lauantaisunnuntai.
Eilinen meni töissä, niin tänään on lauantaipuuhien paikka.
Ja paljon sitä  on jo tähän mennessä ehtinytkin. Ihan itseäänkin hämmästyttää tämän päivän tehokkuus😄

Valokuvausta
Fillarointia
Sieniä ja marjoja
Villiyrttejä
Banana Split
Rukiisia lehtikaalilettuja itselleni uudella, mutta muuten vanhalla valurautapannulla
Pyykkihuoltoa ja puhtaiden lakanoiden haistelua tuulessa
Ideointia ja ylöskirjaamista
Vanhojen talojen ja autojen ihastelua

ja eihän tähän edes kaikkea muista!
Hieno päivä. Säänkin puolesta

Vastatuulen viikko

Kulunut viikko on ollut täynnä pieniä vastoinkäymisiä. On hajonnut tavaroita, putkiremontista vieläkin riesaa, kaikenlaisia pieniä pettymyksiä ja nihkeetä jotenkin joka ikinen päivä.

Huomenna on vapaa. Saa pölistellä tämän viikon pölyt hartioiltaan ja huilata. Ja totisesti. Aion hemmotella ja ilahduttaa itseäni ihan kaikin mahdollisin tavoin. Ja valokuvatakin taas pitkästä aikaa.
Tässä ensiavuksi viime kuvausreissulta pari lähiotosta.

Nyt jalat seinälle ja vaihde vapaalle.

Yksinäinen matkustaja ja kylmä kivi

Se Jaakkokin sitten taas tänään sen kylmän kivensä veteen nakkasi.
Noh..jos totta puhutaan, ei tunnu missään. Niin kylmää ja sateista ollut koko kesä, että yksi kylmän kiven uhka ei hetkauta enää suuntaan eikä toiseen 😄

Rannalla oli tänään tuommoinen yksinäinen matkuja, omistajaton ankka, joka sateesta märkänä katseli ulapalle hiekalla maaten. Koitin keksiä sille paikan, josta omistajansa sen löytäisi. Venetelineellä se oli liian matalalla piilossa, joten se sai jatkaa ulapalle katseluaan jonkun tervaveneen keskipuulla. Toivottavasti ankka löytää kotiinsa.

Joskus se yllättää

Maanantai nimittäin.
Vaikka aamulla koneisto ei käynnisty, dieselit tahmoo kuin kesälaatu paukkupakkasilla, niin iltapäivä onkin kuin apilantuoksuista iloelämää. Hauskoja ihmisiä, hymyä, hyvää ruokaa ja arkinautintoa.

Hyvä näin. Ihanaa, että maanantaikin voi yllättää. Tästä on kiva jatkaa viikkoa.

Päivittelyä ja pionin tuoksua

Jäänyt blogipäiväkirja(t) taas toiselle sijalle ja lehdelle roikkumaan, kun allekirjoittanut touhottanut töiden lisäksi kaikenlaista.

Täytynee siis sunnuntain rauhassa pistää muistiin joitain kuluneen heinäkuisen viikon puuhasteluja.

On tullut kasvikuivuria käytettyä, tehtyä kotiin uusia hankintoja; viinicooleri, kastehelmi-sarjan lasinaluset, "rouhea", lasinen kynttilänjalka, jota en lakkaa ihastelemasta. Valo taittuu siitä niin upeasti, että sitä on pakko aina ohikulkiessaan pysähtyä katsomaan.

No, ei ole pelkästään tullut osteltua, vaan haukipulliinkin on hankittu tarveaineita, eli kalastusta ja veneilyäkin vähän harrastettu. Eilen kävin valokuvaamassa. Siitä reissusta tulee sitten joitakin valokuvia blogiin tulevalla viikolla, jahka kerkeän niitä läpi käymään. Mitäs muuta...pionit ovat tuoksuneet maljakossa huumaavasti, vaan nyt kuvaushetkellä alkavat jo olla ehtoopuolella nuo kukoistukset.

Säätila, se on ollut kyllä melkoisen vaihteleva. Välillä tulee vettä ja toisena hetkenä paistaa. Eilinen kuvausreissukin oli melkoista sahaamista, kun välillä sai ravata kuusien alle sadetta suojaan. Erikoinen kesä, tuntuu kuin se ei olisi oikein vieläkään alkanut. Ensi viikolle on luvassa edes vähän lämpöisempää säätä. Jäädä jännäämään miten käy.

Haukipullahankintaan...

Lipstikan tuoksua

Pitkästä aikaa pistin kasvikuivurin puhisemaan.
Lipstikat saavat nyt kuivatuskäsittelyn. Teen kuivatuista lehdistä sitten lipstikkasuolaa.

Asunnossa leijailee tällä hetkellä hyvin vahva tuoksu ja kuivurin ääni on unettavan rauhoittava.
Kannatti ruveta vielä töiden päälle tähänkin hommaan: Onpa ihana sitten talvella keitellä vaikka lihasoppaa, eikä tarvitse kaupantätien liemikuutioita laitella, kun on itse tehtyä yrttisuolaa makua antamaan.

Kesä ja satokausi..voi että tämä on ihanaa ja inspiroivaa aikaa. Oispa vaan itsellänikin vähän enemmän aikaa hääriä näiden säilöntäpuuhien parissa. Mutta, nautitaan kaikista, pienistäkin hetkistä.

Onni on...

...Yrttisanko, josta voi lauantain leffapitsan ja sunnuntai-aamuvoikun päälle nyhtäistä tuoretta ja vihreää, ihan lennosta vaan.

On ollut taas kiva viikonloppu.
Yrttien lisäksi on ilahduttanut ylkän "lomanaloitusfiilis". Se tarttui lopulta itseenikin, vaikkei allekirjoittanut lomailemaan joudakkaan. Mutta: pidän minilomia viikonloppuina, jolloin lauantait ovat vapaita, kuten nyt. Ja työn puolesta saan olla onneksi tapahtumien keskipisteessä, niin ei kesäriento- ja tapahtumatunnelmistakaan jää paitsi.

Tuntui melkein pitkältä viikonlopulta tämä kulunut pyhänseutu. Tehtiin paljon kivoja asioita; Maisteltiin vähän punaviiniä ja samalla öljyttiin patinoituneita tasoja. Shoppailtiin kesä-alessa. Kuunneltiin veden liplatuksia ja kalapullatarpeitakin on hankittu. Saunottiin ja pelattiin petanki-turnaus. Luukutettiin hyvää musiikkia, taidettakin ihasteltiin, syötiin pitsaa ja katseltiin töllöstä hömppäviihdettä, naurettiin vedet silmissä ja oltiin kuin paita ja peppu, koko ajan yhdessä.

Ihanaa, kun on edes välillä aikaa keskittyä pelkästään siihen kuuluisaan; "olemisen sietämättömään keveyteen".

Eilistä keikkaa

Eilinnen ilta: pika-illallinen pystybaarista, eli kanapatonki matkaan ja auton keula kohti Alapitkee, jonne tehtiin kesäteatterimatka.

Vaikka taivaalla vaelsi vähän väliä synkähköjä pilviä, saatiin sateeton ilta. Ja eipä tuo sadekaan olisi katetussa katsomassa haitannut. Väkeä oli paljon ja sitä myöten katsomossa tiivis, mutta hyvä tunnelma.

"Jaetun maan lapset" -näytelmä sijoittui Lapinlahden Alapitkälle vuosina 1944-52, kertoi Salmin Karjalan evakoiden sopeutumisesta Savon maille. Ajasta, jolloin maata jakoivat sekä sodan että rauhan ajan asutustoiminta.

Näytelmä oli iloinen yllätys, sillä myönnän, että hieman pelkäsin sen olevan raskassoutuinen seurattava, vaan turha pelko. Sai nauraa, oli mielenkiintoista seurattavaa, opettavainenkin, paljon lauluesityksiä ja sekaan mahtui muutama todella hieno roolisuoritus. Ihastelin myös lavastuksen hienoja, vanhoja esineitä.

Väliajalla juotiin kaffeet, oikein Suomi 100-vuotta leivonnaisten kera.
Olipa mukava irtiotto arjesta.

Hyvä päivä

Kesäteatterista kotiuduttu hetki sitten.
Näytelmä oli positiivinen yllätys. Seura oli mitä parhain; parannettiin maailmaa ja naurettiin.
Muutekin päivään on mahtunut paljon naurua ja iloa. Ei voi todeta muuta, kuin että:
tämä oli hyvä päivä.

Lisää tuonnenpana, nyt kohti yösijaa, jaksaa aamulla taas virkein silmin töitä paiskia.
Ja tästä päivästä jotain kuvakulmia lisääkin tänne blogiin laitella.

Sadetta ja suunnitelmia

Eilisestä illasta asti on vettä tullut välillä kaatamalla ja ukkonenkin on murahduksiaan ilmoille heittänyt. Tulin pienelle paussille ja fillaroin tänään vielä iltasella töihin.

Ostin kuusenkerkkäsiirappia, johon oli sekaan keitetty pakurikääpääkin. Sitä tässä olen tuoreiden vadelmien (kotimaisten) kanssa vähän maistellut, ja täytyypä sanoa, että kielen meinaa viedä mennessään nämä herkut.

Huomenna onkin kiva ilta tiedossa. Lähdetään töiden jälkeen suoraan kesäteatterireissuun.

Heinähetkiä

Aurinkoa
Naurua
Tuoreita marjoja
Grilliherkkuja
Kukkaniittyjä
Hauskoja juttuja
Pyöräretki
Piknik ja puistonpenkki
Höpöttelyjä ja syvällisiä keskusteluja
Juhlahumua ja varjo-olusia
Mukavia muistoja

Niiistä oli tämä viikonloppu tehty. Tänään sitten taas otetaan tuhtien möttösruokien jälkeen itseään niskasta kiinni ja sunnuntain päivällispöytään väsätään kepeää kasviswokkia. Letkeää sunnuntaita ♥

Paisteessa ♥

I-H-A-N-A-A!!!
Pari päivää on paisteesta saanut ihmisen lapsonen nauttia.

Kiva, kun ei ole mikään läävä helle kuitenkaan, vaan raikas ilma. Jaksaa värkätä kaikenlaista ja samalla nauttia valosta. Vietetty ns. "varjo-olusia", nautittu piknik-tunnelmasta ulkona ja valokuvaamaankin olen ennättänyt. Ja vielä on lauantaita ja sunnuntaikin jäljellä, ennen arkeen paluuta. Kerkeää tekemään vielä vaikka mitä!

Nyt jos ensi alkuun painelis kuitenkin saunaan...

Sateen jälkeen 2

Omenapuulehto

Omenapuut kukkivat tänä vuonna suhteellisen myöhään.
Kuvasin nämä pihapuut juhannuksen edellä. Kukat eivät enää siinä vaiheessa olleet kukkeimmillaan, vaan pikkuhiljaa pudottelemassa jo valkoisia terälehtiään.
Kaunista silti. Onneksi vihdoin saan koosteen väsättyä tästäkin kuvauskohteesta ja hetkestä.

Yksinkertaisuutta sekä yltäkylläisyyttä

Kesä.
Yksi sen ihanuuksista on tuoreiden tuotteiden runsaus.
Joka päivä voi napostella mansikoita, kirsikoita, herneitä ja makeita porkkanoita.
Väriä ja sortimenttia on pöydät notkollaan.

Ja aineksien runsaudesta huolimatta on kesäruoka helppoa. Sunnuntain juhla-ateria; pihvi ja sipulit grilliin. Jälkkäriksi mansikoita ja kirsikoita...

Hymyilyttää ihan väkisinkin.