Happy monday...tuesday

Hiiiiiiii!!!
Palkintoni saapui.

Voi kuinka hempeää ja ihanaa.
Ajatukset lähtivät heti kohti kuppikakkulandiaa:

Makuja ja koristeita, 

strösseleitä

 ja 

mitä 

mielikuvituksellisempia

 kuorrutuskumpuja.

Kiitos Sarin Kotona -blogi ihanasta arvonnasta ja Happy Monday ihanista tuotteista ♥

Joulu paketissa

Olen pitänyt joululomaa blogihommista.
Ei vaan ole into ja inspiraatio riittänyt.
Viime vuoden lopussa tuntui, että takki on tyhjä.

Mutta..

Nyt, eletään vuoden 2018 ensimmäistä päivää.
Edessä on taas uusi kirjoittamaton vuosi.
Valkoinen kanvaasi, johon aletaan rakentamaan uutta ja  värikästä tapahtumataulua, päivä kerrallaan.
Se on jotenkin ihana ja lohdullinen ajatus. Hypistellä uutta kalenteria, jonka sivut ovat tyhjät. Odottavat vain mitä tuleman pitää.

Joulu 2017 paketoituna näytti tältä:

💖 Lumitöitä: joulu oli todella valkoinen ja korkea kinoksinen
💖 Kotitekoista leipää ja onnistunut joulukinkku
💖 Punaisia tossuja, kenkiä ja takkeja
💖 Hyvää ruokaa juuri sopivasti, ei ähkyä eikä puhkua
💖 Piparkakkujen tuoksua
💖 Peli-iltoja
💖 Lukemista
💖 Olemista
💖 Elämistä

Pataa ja venetsialaisia

Tänä viikonloppuna on monessa paikoin vietetty Venetsialaisia, mökkikauden päättäjäisiä, ilotulitusrakettien ja hyvän ruuan merkeissä.

Meilläkin pataruoka taas perinteisesti porisi, viime vuoden Venetsialaisiin tehtiin häränhäntäpataa Italialaisittain. Tänä vuonna hauduteltiinkin sitten kukkoa viinissä. Maistui suussasulavalta ja sopi elokuun lopun tunnelmaan.

Havahduin tänään siihen tosiasiaan, että ollaan jo syyskuun ovia koputtelemassa.

Heinähetkiä

Aurinkoa
Naurua
Tuoreita marjoja
Grilliherkkuja
Kukkaniittyjä
Hauskoja juttuja
Pyöräretki
Piknik ja puistonpenkki
Höpöttelyjä ja syvällisiä keskusteluja
Juhlahumua ja varjo-olusia
Mukavia muistoja

Niiistä oli tämä viikonloppu tehty. Tänään sitten taas otetaan tuhtien möttösruokien jälkeen itseään niskasta kiinni ja sunnuntain päivällispöytään väsätään kepeää kasviswokkia. Letkeää sunnuntaita ♥

Jälkeen mittumaarin

Juhannus on juhlittu.
Hyvin rauhallinen ja verkkainen, mukava juhannus takana.
Saunomista ja sireenin tuoksua, savustettua possua, vesimelonia ja fetaa, kepeää juhannusboolia, musiikkia, sadetta sekä paistetta.

🌅 🌅 🌅

Tänään olen tuskaillut männyn siitepölyn kanssa. Se peittää taas kaikki paikat alleen saman tien. Pyyhit, peset, kopistelet, niin että olet itsekin ihan keltainen...ja menee vain muutama tunti, niin kaikki on taas samanlaisen keltaisen pölyn peittelemää.

Hyvää juhannusta♥

Humua kesäillassa

" On aamu,

kaupunki vielä uinuu

kuu jossain mailleen painuu

ja yön usva hiljaa leijuu pois.." 

Juhlan jälkeen on aina hetken aikaa sellainen väsynyt, mutta onnellinen olo. Mieleen putkahtelee hauskoja sattumuksia, naurun remakoita aiheuttaneita tarinoita sekä hupaisia tilanteita. Muistoja ja valokuvia jäi tältä viikonlopulta kouraan niin reilusti, etten oikein tiedä mistä aloittaisin, mitä kuvia poimisin tai mitä kertoisin.

Kuitenkin..Oli ensimmäiset kesäjuhlat. Hyvin, HYVIN rennot ja mutkattomat vain. Tarjoilut oli helppoa, valmista sormisyötävää ja grilliapetta. Sää suosi. Tuntui vihdoinkin siltä, että kesä on täällä taas. Iloista puheensorinaa ilmoilla ja kylmää kuplajuomaa keikkui laseissa. Vaelsimme kauniissa kesäillassa ulkosalla, kuuntelimme lintujen laulujen lirutuksia sekä nuuskimme alkusuven vihreyden tuoksua.Oli saunomista, lahjaksi saamani upean parillapannun testailua ja lukemattomat määrät kaikkea kivaa.

Nyt jaksaa taas alkavaa arkeakin tallustella kepeimmin askelein.

Äidille ♥

" Äiti oli tyyni ja onnellinen. Hän unelmoi porkkanoista, retiiseistä ja perunoista, miten ne pyöristyivät ja kasvoivat lämmössä. Hän näki vihreiden lehtien puhkeavan, niistä tuli meheviä ja voimakkaita, hän näki varsien huojuvan tuulessa sinistä merta vasten raskaina tomaattien, herneiden ja papujen painosta. Niistä perhe sai syötävää."

 -Muumipeikko ja meri-

Äitienpäivän aamu valkeni lumisateen saattelema. Voi tätä kevättä! Normaalisti näihin aikoihin ovat metsäniityillä loistaneet valko- sekä sinivuokot ja maa on ollut vähintäänkin hempeän vihertävällä oraksella, vaan ei nyt. Toivottavasti kesä jatkuisi syksyn puolelta vastaavasti sitten pidempään. Äitienpäivän kunniaksi oli tänään tarkoitus "syödä ulkona", eli laittaa grillissä ruokaa, vaan saahan nähdä, miten suunnitelmien käy.

Halauksia maailman parhaimmalle ja hauskimmalle äitykälle💖
Jk.Toivottavasti tänä vuonna puput eivät syö salaatti- ja hernesatoa...siis sikälimikäli näiltä säiltä joskus päästään multasormeilemaan😄

Hyvää äitienpäivää, ihan kaikille.

Arkiperhosia

Tahtoo olla vähän huomisen vuoksi perhosia vatsassa.
Ei oikein pääsiäisen kuvakoosteetkaan rakentuneet millään ilveellä mieleiseksi, kun ajatukset karkailivat vähän väliä huomisiin uusiin arkikuvioihin.

Jotain sentään yritin väsätä muistiin tästäkin pääsiäisestä.

Säätilat vaihtelivat melkoisesti. Tuli lunta ja oli aurinkoakin, mutta oli suhteellisen koleaa koko pääsiäisen seudun. Koleudesta johtuen, en oikein kevään merkittäviä merkkejä saanut ikuistettua, kun en nähnyt esim. linnun lintua!? Mutta tulipahan seikkailtua kuitenkin. Piipahdettiin mm. katsomassa, vieläkö autio, pikkuruinen ratavartijan tönö oli talven jäljiltä pystyssä. Olihan se.

Pääsiäisen ruokapöytään tuli uutena tuttavuutena tänä vuonna levästä tehty "kaviaari". Kotimainen tuote, ja oli niin hyvä kokemus, että tulen hankkimaan toistekin. Tuolla valekaviaarilla, muikunmädillä ja tillikreemillä täyttelin kananmunapuolikkaita (ohjeen koitan jossain välissä tuonne Helmipuuron ehtiä väsäämään). Olivat niin suun mukaisia, että nuita tahtoo tehdä toistekin. Niin kauniitakin olivat vielä. Tosiaan, meinasi unohtua, että Strömsöön ohjetta soveltaen kurkumalla värjäsin muniin hauskan keltaisen pinnan; sekin täytyy ylöskirjata, että muistaa joskus muulloinkin vinkkiä soveltaa. Pääsiäisaamun aamiaiselle tehtiin tarjolle runsailla täytteillä herkkupiirakoita, joihin tuli mm. graavilohta ja rosvopaistilammasta. Lohipiirakoihin lisättiin aimo köntsäle vielä tuota mustaa kaviaarin korviketta, ja voin kertoa, että syöjien hymy oli onnellinen sekä mairean muikean tyytyväinen.

Mittees muuta..Niin, mämmiäkin maistoin pääsiäisen kunniaksi, lusikallisen. En edelleenkään tykännyt, vaikka ajattelin, että jos vaniliakastikkeen kanssa menisi paremmin alas, ei mennyt. Sai eräjorma pistellä napaansa sen mämmeliherkun😆.

Siinäpä se pääsiäinen taas mennä hupsahti. Nytpä sitä jaksaa taas ahertaa kaurapuuron voimin seuraavaa juhlaa kohti, eli vappuhan se sieltä kohta kurkistelee. Toivottavasti säätkin lämpenisi siihen mennessä.

1-vuotias ♥

Tänään on Onni on lauantai -blogin syntymäpäivä.

Olen käynyt viimeiset pari viikkoa melkoista "Jaakobin painia" ja kehityskeskusteluja itsekseni, että miten jatkan tämän blogini kanssa tästä eteenpäin: jatkanko, ja jos, niin samalla tyylilläkö vai teenkö muutoksia vai pistänkö koko homman telakalle.

Lopputulos oli, että en voi tätä nyt lopettaa, vaan täytyy jatkaa ainakin toinen vuosi, että näen, miten vuodet eroavat toisistaan tai tallaako sitä aina vaan samaa rataa. Varmaan tallaakin, mutta silti. Tarkastellaan siis vielä ainakin toinen vuosiperioodi. Hauska sitten verrata näitä vuosia, valokuviakin, että kehittyykö siinäkin hommassa vai käykö ihan päinvastoin.

Mutta mutta!!!

Jotain uuttakin on kuitenkin luvassa:
Da daaaa!
Tähän rinnalle on ilmestynyt Onni on lauantain -rinnakkaisblogi; Helmipuuroa!
Sieltä löytyvät nyt sitten tulevat reseptit ja ruokahorinat. Ulkoasultaan molemmat blogini ovat yhtenäiset, sillä haluan, että ovat tunnistettavasti samaa "perhettä".

Alla olevasta Helmipuuro -kuvasta tai sanasta klikkaamalla pääsee tutustumaan toiseen, 
uutukaiseen blogiini.

Helmipuuroa ♥

Tämä Onni on Launantai -blogi jatkaa nyt selkeämmin valokuvaus- ja päiväkirjablogina, jossa etenkin luontokuvat ja tunnelmat, näyttelevät jatkossa yhä suurempaa osaa blogin sisällöstä, arkitouhujen ohella.

Toivottavasti tämä jaottelu selkeyttää sekä lukijoita että itseänikin. Täytynee vielä ajan myötä katsoa, jatkanko tässä blogissa ihan näin tiivistä postaustahtia, sehän on tähän asti ollut oikeastaan päivittäistä, joitakin poikkeuksia lukuunottamatta.

Summa summarum, tämä yksivuotias tormakka blogi siis jatkaa, ja kun tuosta yllä olevasta Helmipuuro-otsikosta tosiaan klikkaseepi, niin pääsette tutustumaan tämän blogin uunituoreeseen pikkusiskoon.

Ja hei, tämä ei ole mikään aprillipila! Sekin päivä tänään on; paremmankin päivän olisin voinut blogieni syntymäpäiväksi valita, näin jälkikäteen ajateltuna.

Juhlavaa launtaita 😉😄

Pieni koostelu siitä, millaisista kuvahetkistä kulunut, ensimmäinen blogivuoteni on koostunut.

Kevät ja kesä 2016

Syksyä 2016

Alkutalvea ja joulua 2016

Viimeisin neljännes; eli kevättalvi 2017.