Eilinnen ilta: pika-illallinen pystybaarista, eli kanapatonki matkaan ja auton keula kohti Alapitkee, jonne tehtiin kesäteatterimatka.
Vaikka taivaalla vaelsi vähän väliä synkähköjä pilviä, saatiin sateeton ilta. Ja eipä tuo sadekaan olisi katetussa katsomassa haitannut. Väkeä oli paljon ja sitä myöten katsomossa tiivis, mutta hyvä tunnelma.
"Jaetun maan lapset" -näytelmä sijoittui Lapinlahden Alapitkälle vuosina 1944-52, kertoi Salmin Karjalan evakoiden sopeutumisesta Savon maille. Ajasta, jolloin maata jakoivat sekä sodan että rauhan ajan asutustoiminta.
Näytelmä oli iloinen yllätys, sillä myönnän, että hieman pelkäsin sen olevan raskassoutuinen seurattava, vaan turha pelko. Sai nauraa, oli mielenkiintoista seurattavaa, opettavainenkin, paljon lauluesityksiä ja sekaan mahtui muutama todella hieno roolisuoritus. Ihastelin myös lavastuksen hienoja, vanhoja esineitä.
Väliajalla juotiin kaffeet, oikein Suomi 100-vuotta leivonnaisten kera.
Olipa mukava irtiotto arjesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kun kävit ja tervetuloa toistekin :)