Se Jaakkokin sitten taas tänään sen kylmän kivensä veteen nakkasi.
Noh..jos totta puhutaan, ei tunnu missään. Niin kylmää ja sateista ollut koko kesä, että yksi kylmän kiven uhka ei hetkauta enää suuntaan eikä toiseen 😄
Rannalla oli tänään tuommoinen yksinäinen matkuja, omistajaton ankka, joka sateesta märkänä katseli ulapalle hiekalla maaten. Koitin keksiä sille paikan, josta omistajansa sen löytäisi. Venetelineellä se oli liian matalalla piilossa, joten se sai jatkaa ulapalle katseluaan jonkun tervaveneen keskipuulla. Toivottavasti ankka löytää kotiinsa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kun kävit ja tervetuloa toistekin :)