 |
| Yht´äkkiä edessämme oli puiden muodostama holvikaari, jonka alitse jatkoimme matkaamme. |
 |
| Tunnelma oli jännittävä, sillä valo ja puusto tuntui tummenevan aivan silmissä. |
 |
| Suuren, mustanpuhuvan vanhan kuusen rungossa näkyi jotakin. Se oli pönttö, jota oli syytä mennä tutkimaan vähän lähempää. |
 |
| Pönttö olikin varpuspöllön pesä. Eikä metsä ollut enää yhtään synkkä, vaan hullunkurisen hieno, kääpärunkoisine puineen. |
 |
| Olipa pieni pöllö hienon pesäalueen valinnut. Harmi, etten asukkia saanut kuvaan. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kun kävit ja tervetuloa toistekin :)