syysloka

syysloka

sunnuntai 7. lokakuuta 2018

Lyhyt viikonloppu


Pieni huilipäivä tässä välissä. Ja maanantaina taas mennään rahan takii.😆

Olen nautiskellut pitkin päivää torilta ostamaani tuoretta luomuruisleipää.
Päälle sipaus ihan oikeeta voita. Ja kuppiin kahvia. Kuinka voi ollakin pienet asiat antoisia.

Eilen ja tänään on ollut upea ja kuulas päivä.
Aurinko helottanut, kuin edellisen päivän lumituiskua ei olisi ollutkaan.

Ihmiset olivat eilen todella hyväntuulisena liikenteessä.
Työpäivästä huolimatta oli oikein hieno lauantai.

La Lunassa soitti pianisti ja pianon rauhalliset sävelet sai ihmiset rentoutumaan.
Ostoksien teko oli itsellekin suorastaan elämys. Pieni ripaus luksusta tavalliseen ostokokemukseen!

Kiitos Hienosta päivästä luottovaatekauppiaalleni. ♥

Taas tuli löytöjäkin tehtyä. Odd Mollyn metsänvihreä tunika ja tuo kuvakoosteessakin vilahtava upea rannekoru 😍

Kerkesin valokuvaamaankin tasarahapäivien tunnelmia. Ja siksi en voi olla laittamatta tähänkään koosteeseen muutamaa kuvaa, vaikka muotiviikko minun blogissani on nyt tältä osin tässä ja välillä katsellaan taas tätä elämää muulta kantilta.

Ajatuksena jatkon postauksissa vielä olisi, että tulisi kertausta kuluneesta kesästä ja keväästä valokuvien myötä. Eli se on sitten sekalaista koostetta niin ruokaa, luontoa kuin muutakin sälää. Pääasia, ettei jäisi tyystin unholaan postaamatta jääneet kuukaudet ja tapahtumat kuvine ja tarinoineen. Blogipäiväkirjani kun tämä kuitenkin on.

Mitäs muuta, niin.!
Neulelangat ja puikot on taas kaivettu esiin.
Jospa näinä syysiltoina saisi jotain lämpöistä loihdittua.
Katsotaan.


lauantai 6. lokakuuta 2018

Muotiviikon päätös





Tänään vaatekaappini vuosikirja sulkeutuu.
( Siellä varmaan osa lukijoista jo huutaa hallelujaata, että no jo oli aikakin 😉😆)

Mutta vaatekaappini sulkeutuu kuitenkin hienoissa tunnelmissa.
On lauantai : suosikkipäiväni sekä Lifestyle La Lunan juhlaviikon hieno huipennus ja tasarahapäivät.
Putiikissa juhlitaan mm. tarjousten, musiikin ja uutuuksien parissa.
Eli; kannattaa kurkata sekä La Lunan verkkokauppa että facebook- sivut.💙💙💙

Tänään on työpäivä itsellä, mutta eiköhän juhlahumuunkin ennätä ja katsomaan vähän syysuutuuksia. Ja toivottavasti myös valokuvaamaan tunnelmia.

☃ ☃ ☃
Eilen satoi lunta!!!
Sitä tuli ihan reippaasti.
Aiheutti hankaluuksia, ihmisiä kaatui liukkaalla ja autoja ajeli ojaan.
Säätä päiviteltiin ihan joka suunnassa minne korvansa käänsi.

Iltapäivällä sade muuttui kuitenkin jo vedeksi.
..Mutta yhtä jännittävää se on näköjään aina, nähdä että minkä väristä se lumi tänä vuonna on.
Ja valkeaa näytti yhä olevan😉

perjantai 5. lokakuuta 2018

Perjantaipintaa



Eilinen päivä venyi-iiiiiiiii pitkäksi.
Töissä.
Ja illallakin oli kaikkea ylimääräistä.

Joten, kuvat ovat tänään sitä mitä ne ovat.
Eivät niin erinomaisia.

Mutta kuten eilen lupasin. Ainakin uusi talvi/syystakki on nyt jotenkin kuvissa.
Ja sehän tuli ostettua oivaan aikaan. Oli nimittäin tänä aamuna routa maassa ja lukotkin jo jäässä.

Jostain syystä on kiiltävä pinta, kulta sekä kimallus kiehtonut minua viime aikoina.
Mutta rehellisyyden nimissä, vastapainona ovat sitten vaatekaappiini löytäneet tiensä hillityt ja maanläheiset neuleetkin.  Olen kai jonkin sortin "mielialapukeutuja". Tai tilannepukeutuja :

Välillä tyyli on 
vähän ns. niillä rajoilla 
ja rosoinen, 
välillä taas eteerinen ja rauhallinen.

Kumpikin on kuitenkin aidosti minua: samettihupparissa lähdetään kuvaamaan vapaaotteluturnausta, herkissä neuleissa astellaan pitkin hiekkaisia kärryteitä utuisina aamuina ja "aina-siistissä" kukka-tai kuositunikassa kiidetään kiireisenä työpäivänä.

 🏁  🏁  🏁

Näin se on vaatekaappitirkistely kohta taputeltu.
Huomenna vielä koitetaan saada kuvattua ihan uusimmat hankinnat ja samaan koosteeseen ehkä ne suosikit, ja onnitellaan silloin vielä ihanaa Life Style La Lunaa, josta löytyy tähän minunkin mielialapukeutumiseen niin rajua kuin rauhallistakin vaatetta 😉💙💙💙





torstai 4. lokakuuta 2018

Talvea kohti


Talvi.
Sitä kohti mennään.
Ostin eilen uuden talvitakinkin, mutta en ehtinyt vielä sitä kuvata kunnolla. Mutta siitä tulee kuvaa huomenna / lauantaina, kun tämä "muotiviikkoni" huipentuu uusimpiin hankintoihin ja suosikkeihini.

Kummasti, kun lämpömittari näyttää aamuisin nollaa, alkaa villapuseroa ja neuleita päällensä kaivata ja ilman hattua ei tässä iässä ole puhettakaan että lähtisi liikenteeseen. 

Juhlakausi.
No sekin vielä.
Tänään kun lehtiä selaili ja pikkujoulukutsujakin alkaa tulla tupsahdella, tajuaa että sekin on alkamassa. Eli pikkumustaa joutuu hiljalleen kaivelemaan naftaliinista esiin.
Mutta mikä tärkeintä! Itselleni ainakin: Juhlahepenien aluspukeutuminen.
Kylläh!
Hyvät alusasut ja etenkin kurveja silottavat alushameet ja mekot. Onneksi ne on keksitty.😆

Tämä on ollut mielenkiintoinen ja erikoinen viikko.
Vaatepostaukset eivät ole minulle se tyypillisin itseilmaisun tapa. Mutta tämä on ollut erilainen ja hauska tapa. Vaihtelua luonto- ja ruokakuviin.

Vaatekaapin kautta voi elää todellakin koko vuoden, ja mielenkiintoista oli huomata, vaikkei sitä siinä hetkessä tajuakkaan, että vaatteita tulee osteltua vähän vuodenaikojen värien ja fiiliksen mukaan. Itsellä on näköjään ollut ihan selkeät värikaudet: kevään hempeista, kesän kirkkaiden kautta kohti syksyn ja talven tummempia sävyjä.

Tämä on ollut myös hyvä viikko tehdä ns. vaatekaapin inventaario.
Luopua vanhasta ja pistää kausivaatteet pesun ja tuuletuksen kautta odottamaan uutta kevättä ja kesää.

Pysytäänhän lämpimänä♥

Ps. Lifestyle La Lunassa on uusia ihania neuletunikoita ja -takkeja Italiasta. Jokaiseen maakuun ja tyyliin; ohuista neuleista muhkeisiin ihanuuksiin.♥

keskiviikko 3. lokakuuta 2018

Syksyn värejä


Syksy.
Pidän syksystä paljon.
Se on tunnelmien ja tummien värien aikaa.

Ja viileällä ilmalla on mukava pukeutua. Helteillä sitä jaksaa hädin tuskin kaapista jotain kepeää päällensä etsiä.

Mutta annapas olla syksyllä. Jaksaa taas miettiä asusteita ja laukkuja. Yhdistellä ja laitella kerroksia.

Syksyn vaatekaappiin minulle on uutena tuttavuutena tulleet kukkakuosit.
Voi voi kunpa tietäisitte. Nekin oli minulle aiemmin sellaista kuviota, että kiersin kaukaa. Vaan annappas olla nyt; pikkuisen kun minua rohkaistiin, että kokeileppas ihan huviksesi vaan... Niin olinkin aikani peilailtua myyty. Ja kuosia sitten löytyykin rekin verran taas niin että heilahti.

Minun täytyy vielä ihan lisää ja erikseen kehua nuita syyskukkamekkoja ja tunikoita. Ne ovat niin älyttömän mukavia päällä, kepeitä ja joustavia töissä. Ja! Kun vaihtaa korvikset ja kengät, voi painella samalla asulla iltamenoihinkin suoraan. Silittämättä siistejä.
Tykkään kovasti.

Niin, ja pitkät pehmoiset neuletakit kuuluvat minun syksyyni. Pari uutta. Taube ja vanha roosa löytyy tämän syksyn neuletakkilinjasta. Helppo yhdistellä esimerkisi noihin kukkamekkoihinkin.

🌂🌂🌂
 
Talitintit ovat olleet viime päivät villillä tuulella. Siitä tietää että syksy ja talvi kiristää otettaan. Riähkä joukko tinttejä nakuttaa ja naputtaa kaikkea; ikkunalaudoista terassituolin pehmusteisiin.

Tämä minun muumimamman muistelu- ja muotiviikko on saavuttanut puolivälin😃. Huomenna vielä kurkistetaan talveen ja perjantaina viimeisimpiin hankintoihin ja suosikkikeihin. Sitten palataan taas arkeen ja muihin kuviin.

Mutta! Lifestyle La Lunassa jatkuu vielä juhlaviikko. Siellä on ihania syysuutuuksia, joita voin lämpimästi suositella, ja huom! Ilman kaupallista yhteistyötä, pelkästään tyytyväisenä asiakkaana sen teen.

tiistai 2. lokakuuta 2018

Hellekesä ja mekkosuora


Kesä.
Kulunut kesä.
Yksi sana sitä kuvaisi. Kuuma.
Hiki virtasi, niin töissä kuin vapailla.

Veden ääret kutsuivat aina kuin mahdollista ja yllensä halusi helppoa sekä vilpoisaa.
Ihastuin tuohon trikoiseen raitamekkoon niin paljon, että ostin sitä 4 eri väriä.

Kaikenlaiset pellavavaatteet houkuttivat, ja etenkin sininen väri. Se tuntui kolmenkymmenen asteen helteiden keskellä viilentävältä väriltä ja näytti hyvältä päivettyneellä iholla. Pellavahaalari oli (ja on yhä), hauska ja rento kesävaatehankintani, josta tykkään kovasti💙

Jäätelöä tuli syötyä tänä kesänä enemmän kuin ehkä koskaan aikaisemmin!
Uusia makujakin tuli maisteltua, kuten tervajäätelöä. Se osoittautuikin oikein mainioksi herkuksi. Joku "viäräleuka" oli tokaissut että: "Se jäätelö ei sovi muuhun kuin suksen pohjaan."😆
Mutta olen eri mieltä. Hyvää oli.

Huomenna siirrytäänkin jo vaatekaapin syystunnelmiin.

Ps. Lifestyle La Lunan facebook sivuilla on muten uusimmat tarjoukset, koodit ja tiedot, laitan linkin tähän: https://fi-fi.facebook.com/lifestylelaluna/

maanantai 1. lokakuuta 2018

Muistelua ja muotia -viikko


Kevät.

Olen aina ollut hyvin musta-valkoinen ihminen, vähän ripauksella harmaata.
Ja kaikenlaisia vaaleanpunaisia ja roosanvärisiä vierastanut. Saati jos paidoissa tai asuissa on mitään röyhelöitä tai pitsiä. Nöy nöy. Ei mulle.

Vaan niinpä sitä ihminen muuttuu!
Salakavalasti se tapahtuu.
Ihan vaan yhdestä hempeästä röyhelötunikasta, joka vie sydämesi; siitä se alkaa.

Ja kohta huomaat, että kätesi ja katseesi suuntaa vaaleisiin pellavamekkoihin.
Ja sen jälkeen peli oli menetetty.
Kaapista löytyikin keväällä ja kesällä hempeitä neuleita, vanhaa roosaa ja parhaita malleja kaksikin kappaletta, eri väreissä.

Kaunis ja lämpöinen kevät meni siis keikkuen, melko vaahtokarkkimaisen kepeissä väreissä.
Kohti hikisen kuumaa kesää. Josta kerron lisää huomenna.

Kuten eilisessä postauksessa kerroinkin, vuoden aikana on elämääni astunut luottovaatekauppias.
Olen saanut niin hyvää ja yksilöllistä palvelua, sekä ennen kaikkea löytänyt itselleni sopivia, ihania vaatteita ja asusteita, että tämä kuluvan viikon vuosikoosteeni on samalla kiitos hänelle hyvästä palvelusta.

Toivotan hänen vuoden vanhalle kivijalkaliikkeelleen Onnea ja paljon hyviä tulevia vuosia!

Laitan tähän linkin, jos haluatte toisetkin käydä kurkistamassa mitä kaikkea kaunista täältä Life Style La Luna -putiikista löytyy, verkkokaupan puolelta. Tällä juhlaviikolla liikkeessä on joka päivä luvassa kivoja uutuuksia ja tarjouksia 💙💙💙.


sunnuntai 30. syyskuuta 2018

Tulossa muistelua ja muotia


Minulla oli pitkä tauko, kun en jaksanut blogimaailmassa touhuta.
Energia, motivaatio ja aika oli jotenkin täysin loppunut, enkä saanut tällä saralla mitään aikaiseksi.

Siksipä.
Mietin että mistä aloittaisin. Ja lamppu syttyi.
Päätin lähteä purkamaan kuluneita muistoja ja päiviä ensin vaatekaapin kautta.

Eli koko ensi viikko tulee postausta vaatekaappiini tirkistelyn kautta.
Kaikki vuodenajat.
Ei, enkä ole muotibloggaajaksi siirtymässä (huutonaurua...), mutta huomasin kesävaatteita talviteloille pakatessani, että vaatekaappi se vasta kertookin omaa muistojen kirjaa.

Sen lisäksi, että kertaan näiden vaatekuvien kautta omia kuluneita päiviä ja kuukausia, se on onnittelukooste luottovaatekauppiaalleni, jonka kivijalkaputiikki täytti juuri vuoden ja jonka löysin heti omakseni.

Siitä tuli kerralla luottovaatekauppani. Palvelu on yksilöllistä ja hyvää. Vaatteet sopivat minulle. Kauppias kuuntelee toiveeni ja osaa jo esitellä suoraan sellaiset vaatemallit ja uutuudet, jotka minulle voisivat sopia ja pukevat tämän 

muumimammamaisen 
lyhyen ja pyöreän varteni 
niin nätisti kuin se suinkin on mahdollista.😆😂


Joten, rakkaat lukijani.
Tämä tuleva muotiviikko ei ole kaupallinen yhteistyö. Se on minun henkilökohtainen vaatevuoteni, vaatekaappini ja onnitteluni ihanalle Life Style La Lunalle.


 🍃🍂

Mutta sitten vielä tähän päivään ja kuluneeseen viikonloppuun.

Eilen kävin shoppailemassa.
Yllätys yllätys. Ostin jo jouluunkin liittyvää sisustustekstiiliä ja pari käytännöllistä pöytä/jakkaraa, joihin saa kivasti kätkettyä kaikkea kodin irtosälää. Tai vaikka neulelangat ja työt.

Joulutekstiileistä vielä sen verran, että minullahan joulukausi avautuu huomenna eli lokakuun 1. päivä. 😃 Hillitysti, mutta kuitenkin. Eli hissunkissun glögit porisee, pasteijat paistuu, kodin tekstiilit vaihtuu, kulta, hopea ja kaikenlainen kimallus lisääntyy, kynttilät ja valot lisääntyy. Jouluaiheiset elokuvat täyttävät sunnuntai-iltapäivän lepohetken ja näin edespäin...

Tänään ohjelmassa päivällinen eli paistan haukimurepihvejä, joita tarjoan eiliseltä jääneen metsäsienikastikkeen kanssa. Aurinkokin rupesi pilkistämään ja ulkona on ihanan rapea sää. Mikäs tässä ollessa.

Leppoisaa sunnuntaita kaikille ♥


perjantai 28. syyskuuta 2018

Koti-ihminen


Syksyisin ja talvisin minusta kehkeytyy pesunkestävä koti-ihminen.

Mikään ei ole mukavampaa, kuin tulla vilpoisasta ja sateen tuhnuisesta ulkoilmasta kotiin.
Iskeä villasukat ja neuleet ylle. Keittää kupponen kuumaa..

..ja alkaa puuhastelemaan!

Kaikkea!
Pientä!

Voi vaikka pestä ja järjestellä maustepurnukoita ja ohessa aivastella makeasti mausteiden tuprahdellessa nenään.

Tai sitten voi puristella ja tiristellä erilaisia tuoremehuja, joko käsin tai oikein urakalla mehulingolla. Sen jälkeen on sitten hyvin terveellinen ja aikaansaapainen olo, kun tämän c-vitamiiniurakan on tehnyt ja maistelee suu messingillä raikkaita tuotteitaan.

Mutta puuhastelu ei jää toki siihen.
Sitten tehdään raasteita. Kaikki syksyn kasvikset raastetaan ruokapöytään. Kaalit, lantut, porkkanat...(sekä rystyset ...verille.)

Ihanaa. Syksy on oikeasti ihanaa!🍃🍂🍏🍎🍏🍁
Koti-ihmisyys on ihanaa. Luvan kanssa saa olla taas semmoinen 💚


tiistai 25. syyskuuta 2018

Omenavaras

 Tämän vuoden runsaista omenasadoista mieleeni.

Sisarellani on omenasadon verottaja, jota joutuu tarkasti pitämään silmällä.
Tämä Rosvo nimitäin söisi satoa mielellään, ja ihan suoraan puusta.

Mutta sehän nyt ei sovi ollenkaan!
Eihän sitä mahakaan kestä. Kielto tulee saman tien...mutta silti, aina kun silmä vähänkään välttää....katse on kohti omenoista notkuvia puita.

" Täh!?...Minäkö...? EN se MINÄ OLLU..!"

maanantai 24. syyskuuta 2018

Kuoriutuminen



Hei Ystävät,

Aika, ilo ja inspiraatio katosivat kuukausiksi.

Olen valokuvannut siitä huolimatta, että blogia en jaksanut hoitaa. En ole jaksanut seurata mitään, en ketään, enkä päivittää omianikaan. Anteeksi. Ja pahoitteluni. Mutta takki vain tyhjeni.

Kevättalvi, kesä ja nyt syksy. Kuvia on kertynyt ja kertyy yhä.
Ehkä kanava jakaa niitä olisi aika vaihtaa toiseen...en tiedä. Mutta tälläisiakin olen näin "instan" aikoina pohdiskellut.

Mutta nyt on päänavaus "jakohommiin" tehty.
Inspiraatio ja ilo on taas löytynyt. Nyt koitan ottaa myös jostain aikaa jakaa kuvia ja ajatuksia useammin.

Tuntuu, kuin olisin tuo kesän kalareissulla kuvaamani sudenkorento, joka juuri kuoriutui ja kuivatteli hyytelömäisiä siipiään. Valmistautui tuleviin, kuumien loppukesän päivien lentohetkiin. Uusi tuleminen.


Eli. Koitetaanpas kerrata tänne taas nuita hiljalleen kuluneita kuukausia, kuvia ja seikkailuita, joita niihin on mahtunut.

Hyvä olla taas täällä.


tiistai 20. helmikuuta 2018

Happy monday...tuesday


Hiiiiiiii!!!
Palkintoni saapui.

Voi kuinka hempeää ja ihanaa.
Ajatukset lähtivät heti kohti kuppikakkulandiaa:


Makuja ja koristeita, 
strösseleitä
 ja 
mitä 
mielikuvituksellisempia
 kuorrutuskumpuja.


Kiitos Sarin Kotona -blogi ihanasta arvonnasta ja Happy Monday ihanista tuotteista



sunnuntai 18. helmikuuta 2018

Terveitä päiviä...


Niitä arvostaa taas niin paljon.
Vihdoin alkaa haistaa ja maistaa.
Äänikin jo kulkee hissukseen.

Muutenkin alkaa taas ihmiseltä näyttää.
Pari viikkoa on mennyt ulkoiselta olemukselta lähinnä muistuttaen zombien ja Einsteinin risteytymää. Aamulla ulos lähtiessä nappasin oikein selffien, kun olin niin onnellinen; aurinko paistoi ja oli vapaa päivä. Tunsin itseni terveeksi pitkästä aikaa.

Eilinen meni töissä.
Illan kohokohta oli Star Wars elokuva ja tieto siitä, että aamulla voi nukkua pitkään. Mutta eihän sitä malta sitten maata sen pidempään. Mutta vötkyilin kuitenkin ! Kylläääh!
Venyttelin ja vötkyilin. Hitaasti sitten hiivin kahvia tulille laittamaan.

Illalla keittelin lempeän tulista haukipullakeittoa ja päiväkahvilla herkuteltiin pitsapiirailla.
NIIIN suuri riemu on taas ruokakin maistaa ja haistaa...elämän pieniä iloja!

keskiviikko 14. helmikuuta 2018

Hyvää Päivää Ystävät ♥


" Pikku Myy seisoi mäellä ja huusi ilosta ja ihailusta.
Hän on rikkonut tynnyrin ja sitonut kenkiensä pohjiin pari lautaa.

- Nyt minä tulen! Hän huusi. Hetkeäkään epäröimättä Pikku Myy hurautti suoraan mäkeä alas.
Muumipeikko katsoi yhdellä silmällä ja näki, että hän kyllä selviäisi.

Hänen pienet kiukkuiset kasvonsa olivat iloisen varmat ja jalat sojottivat jäykkinä kuin tikut.

 Muumipeikko tunsi itsensä äkkiä hyvin ylpeäksi.
Pikku Myy laski, kävi miten tahansa, hän sujahti henkeäsalpaavan läheltä erästä petäjää, horjahti, mutta pääsi takaisin tasapainoon - sitten hän oli alhaalla ja istahti lumeen nauraen täyttä kurkkua.

 - Hän on minun vanhimpia ystäviäni, Muumipeikko selitti Vilijonkalle.
 - Sen minä uskon, sanoi Vilijonkka happamesti. "

- TAIKATALVI-

Laskiaistiistain jälkitunnemista Hyvää Ystävänpäivää toivotan ♥

sunnuntai 11. helmikuuta 2018

Brysselin kaalia ja riemua!


Rinnassa köhä edelleen röhisee,  mutta samalla myös riemu!
Olin voittanut Sarin kotona -blogin arvonnassa Happy Mondayn ihanan party-setin! 

Minulla on jo mielessä muutamatkin kinkerit mihin pääsen voittoani käyttämään.
Voi tätä ilon sunnuntaita! 🙌

Mitäs muuta.
Laskiaissunnuntai, vaan ei ole pullia vastuksena millä herkutella.

Sen sijaan ruusukaalilla olen herkutellut ja jäätelökahvit jälkiruuaksi vielä naamariin hutasin.
Olympialaisiakin on tullut seurattua, etenkin hiihtoa ja muutenpa olen vain hissunkissun koittanut itseäni hoivata kuntoon.

Pitkäveteinen pirulainen on tämä tauti. En muuta sano. ..hmphfffff😒






lauantai 10. helmikuuta 2018

Ilveksen jäljissä


Aamukävelyllä silmiin osui ison tupsukorvaisen katin suuret tassun jäljet hangessa.
Ilves.
Siitä se oli mennä kepsutellu.
Vertailun vuoksi alemmassa kuvassa on vieressä ison miehen kämmenen jälki.

sunnuntai 4. helmikuuta 2018

Helmihyvää ja huonoa


Helmikuu käynnistyi.
Itsellä ei niin hirmuisen heleissä tunnelmissa, lenssua pukkaa ja yskä saa silmätkin pullistumaan kuopistaan ulos.

Pakkanen paukkuu tänään ja aurinko antaa valoaan. Se tekee aina hyvää. Jokainen aamu ja iltapäivä on ilo huomata, että valoisampia aikoja kohti olemme menossa.

Minulla on taas sata projektia menossa.
Henkilökohtaisia sekä työhönkin liittyviä. Siksi tämän blogin pitäminen on nykyisin tämmöistä: harvakseltaan horinointia.

Valokuvaushommatkin ovat olleet jäissä. Ohimennen tulee kännykällä räpsittyä, vaan järkkärin räpsyttely on ollut luokattoman huonoa. Kaipaan sitä touhua niin kovin, etenkin luontokuvausta. Toivottavasti siihen tulee pian muutos. Saisin kuvausretken tai päivän varatuksi..

Mutta nyt. Rupean juomaan kuumaa ja valloittamaan pyykkivuoria.

Leppoisaa lepoa ja terveyttä kaikille ♥

sunnuntai 21. tammikuuta 2018

Lihapullaperjantai


Kaikenlaiset projektit ja hössötykset sekä pitkät päivät ovat vieneet naista.

Päivät menneet koko tammikuun ajan sitä rataa, ettei niistä oikein muistakaan mitään muuta kuin rytmin: aamulla ylös ja illalla sänkyyn. Ja minä kun onneton luulin, että vuoden alku vähän hellittää ja jää aikaa kaikelle kivalle hömpöttelyllekin.

Mutta...kun vauhti kiihtyy liikaa, on otettava järeät keinot sen katkaisuun.
Eli silloin on tehtävä:
Lihapullia!

Meditatatiivistä touhua.
Tehdä taikina, pyöritellä palleroita, paistella ja nuuhkia ruuan hyvää tuoksua...ja lopuksi suu messingillä maistella tuotokset.

Arkista. Tuttua. Tavallista.
Ihanaa.

Hyvää - lihapullien tuoksuista - sunnuntaita, vaikka pullaperjantai menikin jo ♥


lauantai 6. tammikuuta 2018

Paluuta arkeen



Tänään on ollut laiskanpulskea loppiaispäivä. Heräsin myöhään, söin viipyilevän aamiaisen ja nautin hitaasti pitkän kupillisen vahvaa kahvia.


Sitten aloitin joulutavararoiden pois rymsteeraamisen.
Se touhu laajenikin taas yleiseksi tavaroiden levittelykaaokseksi.

En ole edes ehtinyt tekemään vuosikoostetta.

Siispä.
Tein tänään kuvista nopeasti myös sellaisen.
Vähän erilaisen kuin tavallisesti.

Kuviahan olisi, paljon parempiakin kuin nuo, mutta nyt annoin fiiliksen viedä.
Nappasin ne, jotka ensimmäisenä sillä hetkellä huusi, että minä lähden tämän kuun kuvista mukaan.
Näillä siis, näin loppiaisena, kuvin laitettu viime vuosi pakettiin.






maanantai 1. tammikuuta 2018

Joulu paketissa


Olen pitänyt joululomaa blogihommista.
Ei vaan ole into ja inspiraatio riittänyt.
Viime vuoden lopussa tuntui, että takki on tyhjä.

Mutta..

Nyt, eletään vuoden 2018 ensimmäistä päivää.
Edessä on taas uusi kirjoittamaton vuosi.
Valkoinen kanvaasi, johon aletaan rakentamaan uutta ja  värikästä tapahtumataulua, päivä kerrallaan.
Se on jotenkin ihana ja lohdullinen ajatus. Hypistellä uutta kalenteria, jonka sivut ovat tyhjät. Odottavat vain mitä tuleman pitää.

Joulu 2017 paketoituna näytti tältä:

💖 Lumitöitä: joulu oli todella valkoinen ja korkea kinoksinen
💖 Kotitekoista leipää ja onnistunut joulukinkku
💖 Punaisia tossuja, kenkiä ja takkeja
💖 Hyvää ruokaa juuri sopivasti, ei ähkyä eikä puhkua
💖 Piparkakkujen tuoksua
💖 Peli-iltoja
💖 Lukemista
💖 Olemista
💖 Elämistä