Vuosikertomus 2016

Rupesin käymään läpi kulunutta vuotta. Kahlasin läpi kuvat ja kalenterit, muistelin ja mietiskelin. Läpi pläräsin elämäni vuosiarkistoa, mallia 2016.

Alkuvuotta kuvasi hyvin sana juhlavuosi. Oli paljon juhlanaiheita, niin itsellä kuin lähipiirissä, syntymäpäivistä valmistujaisiin jne. Aloitin alkuvuodesta uuden harrastuksen, eli tämän blogin pitämisen ja sen myötä alkoi myös valokuvausharrastus, jolle olen täysin menettänyt sydämeni. Enää en osaisi elää ilman kameraa, jolla saan tallennettua ohikiitäviä hetkiä, luonnon ihmeitä, iloja, suruja sekä toteuttaa myös taiteellisempiakin fiiliksiä ja ideoita.Valokuvas on rikastuttanut elämääni valtavasti. Luonto ja siellä liikkuminen on avautunut entistä hienommalla tavalla; pienenpieniä yksityiskohtia ja asioita huomaa kulkiessaan aivan eri herkkyydellä ja tarkkuudella mitä aiemmin.

Vuoden loppuosa on ollutkin sitten himpun raskaampi kahlata. On ollut terveysprobleemia niin itsellä kuin läheisillä, ja muutenkin tuntunut, että koko ajan on jotain pientä vastoinkäymistä ollut aina edessä, kun entisestä on ohi päässyt. Tämän loppuvuoden tahmeuden takia varmaan, tunnen tällä hetkellä itseni valtavan väsyneeksi. Usein edellisinkien vuosien lopussa olen ollut samassa tilanteessa, että olo on ollut jotenkin väsynyt ja takki tyhjä, vaan tänä vuonna se on erityisen tyhjä ja pääkin tuntuu betonin raskaalta möykyltä tuolla hartioiden välissä.

Vuosi 2017 alkaa tai jatkuu remonttistressin keskellä. Sitä riemua kestää kesän korvalle saakka, vaan toivon, että muuten vuosi alkaisi vähän edes henkisesti helpommin ja kepeimmin kuvioin, kuin mitä se nyt päättyesssään on. Mitään kummoisempia (rikottavia) lupauksia en uudelle vuodelle tee, perinteisesti on tietysti pyrkimys parempaan: olla viisaampi, armollisempi, iloisempi, energisempi jne. Tärkein pyrkimys on elää entistä vahvemmin ja tietoisemmin hetkessä läsnä jokaisena päivänä, ainakin taas piirun verran paremmin, kuin se tähän mennessä on onnistunut.

Joka tapauksessa, vaikka pää olisi menneen vuoden taakoista kuinka raskas tahansa, niin pidän vuoden vaihteesta. Uuden edessä olemisesta. On mahdollisuus aloittaa puhtaalta pöydältä. Ottaa opiksi männävuoden virheistä ja poimia sieltä viisauksia uudelle vuodelle.

Kuvittelen huomenna uudenvuoden aaton raketteja ampuessani, paukuttavani vanhan vuoden stressit ja rasitteet niiden mukana taivaan tuuliin, ja kun vanhat karstat on mielestä karistettu, voin kevein ajatuksin ja hartioin skoolata kuohujuomamaljan ja kohdata uuden, jännittävän vuoden 2017 seikkailuineen.