On hämärää, ei auringonpilkahdusta, muutenkin heräät iho nihkeänä.
Ulkona ei liikahda lehtikään, pientä tuhnuttavaa sadetta lukuunottamatta mikään ei liiku, linnut ei laula ja ympärillä on pahaenteinen hiljaisuus.
Ilma seisoo ja samalla tuntuu että seisoo järkikin, kun otsahiki puskee pintaan pelkästään aamukahvia juodessa, vaikket tee yhtään mitään muuta. Ilma ei kierrä mistään suunnasta.
Tiedät ja tunnet, että jossain vaiheessa päivää jytisee, vaikket olisi sääennustetta päinkään katsonut.
Oikeastaan toivotkin jo sitä, ilmaa raikastavaa ukonilmaa. Mutta ei liian rajua, ei sellaista mikä tekee tuhoja, vaan sellaista sopivaa kesäukkosta. Pääsisi pois tästä rasvatyynestä, kun mikään ei liiku ja kostea ilma tekee vain olon tukalaksi ja ärtyneeksi.
Tämmöiseen tuhnupäivään sopisi tomaattikeitto. En olekaan sitä pitkään aikaan tehnyt. Tänään se tuntuisi hyvältä idealta ja suu jotenkin sen suuntaista makua nyt napsaisi.
Mutta se on niitä iltapäivän "bisneksiä" sitten se.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kun kävit ja tervetuloa toistekin :)