Pyjamabanaani

Sellainen minä olin eilisen päivää :D

Satoi vettä koko päivän. Ja niin näköjään taitaa tehdä tänäänkin.

Eilen jouti siis hyvillä mielin hääräilemään sisällä.
Hyppimään pyjamassa banaaneita kuivaten.

Nukuin aamulla oikein pitkään. Tuli illalla tiirattua elokuvaa, meikäläisen mittapuulla sanottuna; aika myöhään kun yli puolta yötä jo viisarit veteli .Vaan maltoinpa kerrankin vastapainoksi launantai-aamuna vetää hirsiä lähes yhdeksään asti (tänään taas heräsinkin jo kuudelta kukkumaan..)

Sitten aloitin banaanien kuivatusprojektin sekä rymsteeraamisen. Eli kaappien sisältöjen siivouksen, romuinventaarion ja järjestelemisen. Se homma jatkuu vielä tänään.

Sisäpuuhien lisäksi tein jo muutamia joululahjahankintoja. Olen nimittäin niitä, jotka poimii pitkin vuotta lahjoja läheisilleen, aina sopivan nähdessään. Ei tarvitse sitten jouluna hössöttää, vaan chillailla tunnelmoiden vaan. Mutta hitsi että tuli hyvä fiilis, kun löysin ihan sattumalta jo niin kivoja lahjoja.

Iltapäivällä kävin sitten torkkupeiton alle hetkeksi kuuntelemaan sadetta ja kuivurin puhinaa ja tuhinaa..torkahdin siinä sitten vartiksi, kun tasainen ääni vaivutti salakavalasti uneen.

No vartin "avainunet" teki oikein eetvarttia. Sen päälle ryystin kunnon vitamiinipommin, jossa oli banaanin kantapalat, mansikoita ja tyrniä. Päälle vielä slaissit melonia. Ihan tunsin miten ihokin pingahti heti sileäksi moisesta vitamiinitujauksesta ;)

Mutta sitten tarkemmin "banaanioperaatiosta" .

Tein testauseriä, eli osan baanaanisiivuista liotin sitruuna-vesiseoksessa, jota ohjekirjasessa suositeltiin tehtäväksi, jotta väri ja maku säilyisi hedelmissä hyvänä. Siivuja olisi pitänyt liotella peräti 2 tuntia, vaan minun banaanislaissit olisivat olleet jo mummonmuusia siinä vaiheessa. Eli liotin vain hetken. Vaan nekin hieman pintamuhjuuntui ja  tahtoivat jäädä ritilään kiinni tiukasti kuin tukkimiehen täi tukkaan! Mutta...lopputulos oli liotettujen osalta mielestäni kauniimpi, sekä maultaan parempi. Kuin toffeeta tai caramelliä.

Osaan ripottelin ihan hipi-hyppyselliset aitoa vaniliaa sisältävää sokeria ja osaan tomusokeria.
En huomannut suurta eroa tässä.

Luulenpa, että tein banaanilastuistani hieman liiankin ohuita. Ajattelin sen nopeuttavan kuivumisaikaa. Lämpötilan pidin siinä 50 asteessa koko ajan. Mutta toisaalta,  nuo lehden ohuet lastut ovat kyllä aika hienoja ja karkin makuisia. Että voin siis sanoa summa summarum: ihan onnistunut ensimmäinen banaani-kuivaus-kokeilu.

Ja tästä vaan lisää treenataan, uusi laite vaatii aina kokeiluja ja testaamista, ennen kuin sen niksit ja hienosäädöt oppii näppituntumalla.

Kuivuri on kyllä ihanan hiljainen ja muuten oikein toimiva peli.
Kiitos vaan vielä kovasti lahjan antajille! Odotan jo kieli pitkällä, että pääsisin sieniä kuivattalemaan.

Suurimman osan banaaneistä säilöin hienoksi murusteltujen mantelilastujen kera (estää yhteen takertumista ja maistuu kivalta). Osan säilöin paperipusseihin, ilman manteleita: pähkinä- ja manteliallergisia napostelijoita ajatellen.

Jk. Ihanaa...tänään tulee taas Neiti Marple ja Strömsöön puutarha.
Ihan mun lemppariohjelmia! Neiti Marplet, Sherlock Holmesit ja Hercule Poirotit, vaikka olen lukenut ja katsonut ne kaikki läpi, yhtään liioittelematta satoja kertoja, jaksan aina vaan uudestaan uppoutua niiden kiehtovasti kerrottuun maailmaan. Ympäriltä unohtuu kaikki arkinen maailma, ja seikkailen sen hetken vanhassa Englannissa ..tai idän pikajunassa ..tai Niilillä seilaten..