Paavalista talven selkä taittuu

Ennen vanhaan viljellyt viisaudet ja sananlaskut ovat mielenkiintoisia. Keräilen niitä luontokalenteriini.

Tammikuu ja helmikuukin ovat ns. sydänkuukausia, eli kuukausia, jotka jakavat talven kahtia. Tähän ajankohtaan liittyi ennenaikaan paljon erilaisia sanontoja ja ennustuksia, jotka ennustivat tulevan kevään ja kesän säitä sekä niiden kautta tulevia satonäkymiä.

" Jos varis raakkuu sydänkuiden aikaan aamulla, tulee nuoskasää, jos illalla, tulee pakkaset."

" Tammikuun ensimmäisestä suvesta 200 päivän päästä pääsee ruista puimaan."

" Minkä Heikki helpottaa, se maaliskuussa maksetaan"

Eli esim. yllä mainittu tarkoittaa suomeksi sitä, että jos Heikin päivänä 19.1. on lauha sää, maaliskuussa on odotettavissa pyryä ja pakkasta.

Tänä vuonna Heikin päivänä oli lähes kolme astetta plussaa, eli katsellaas nyt, saadaanko maaliskuussa sitten vielä pakkasta ja pyryttelyä.

Mutta sitten Paavaliin, eli tähän päivään. Paavalin päivän uskomukset ovat ristiriitaiset; jossain paikoin toivotaan täksi päiväksi leutoa säätä ja toisin paikoin taas sananlaskuissa toivotaan hyvin kylmää säätä:

" Jos ei pauka Paavalina eikä kylmä kyntelinä, niin on halla heinäkuussa."

Kynttilänpäivä on tammi-helmikuun vaihteessa, että pistetäänpäs näiden päivien lämpötilat taas tarkasti kalenteriin muistiin, niin tietää mitä heinäkuussa voi olla luvassa😉 Tänään ainakin oli minun mittarissani pakkaslukema rapiat -12 astetta, että jospa se lukema riittäisi heinäkuisten hallojen torjuntaan, ainakin näin Paavalin päivän osalta, kynttilänpäivä on sitten vielä oma tuleva lukunsa.

Mutta, summa summarum: Hieno päivähän tämä on, kun vihdoin pitäisi siis talven selän taittua.