Rokkaamista ja yömeteliä

Heräsin yöllä siihen, kun joutsenet teki ylilennon taloni yli.
Kurkkusuora keväthuuto kuului sisälle saakka ja tunki sikeän unen läpi.
Mutta ei se minua haitannut.
Joutsenet ovat ihana kevään airue, joiden ensimmäisistä huudoista tulee aina hyvä mieli
ja rinnassa sydän lyö tiheämpään, oli sitten yö tai päivä.

Rupesi sitten päässä soimaan hetkeksi  P.Vesalan kappaleen laulun sanat:
 " On pohjantähtikin pieni, kun katselee jäältä..."

Mutta tänään rokataan.
Tai aloitetaan projektin ensimmäinen osa.
Eli herneiden liotus.
Perinteinen hernerokka vie ajallisesti jonkun tovin, mutta taloudellinen säästö ja hyöty tekijäänsä kiittää.

Huomenna iltapäivällä sitten rokka porisee.
Voisin kaupan ohi kulkiessa hakea muutaman savuluunkin sekaan, vaan nyt kun tätä huhtikuun" henkevää nuukailuteemaa" noudatan, niin teen täysin kasvisversion.

Herneissä on sen verran proteiinia ja b-vitamiiniä ja vaikka mitä ihania aineita, että kyllä mainiosti  pärjää ilman lihaakin.

Kuivatut herneet ovat lemppiaineksia siinäkin mielessä, että niistä saa nopeasti tuorettakin syötävää.

Liottaa herneitä  yön yli, pistää ne sitten ohueen multakerrokseen ja pimeään itämään.
(kelmun tai sanomalehden alle ja muistaa ylläpitää sopivan kosteuden;suihkepullo on hyvä)
Sitten kun herneet itävät, nostaa pienet alut valoon kasvamaan.
Ei mene kauaakaan, kun saan napsia herneenversoja salaattiin, leivälle, annoksiin jne.

Herneet likoamaan rokkaa varten.

Herneenversot ovat kiitollista kasvatettavaa. Satoa saa nopeasti ja helposti.