Noilla sanoilla alkoi eräs paikallislehden yleisönosaston ilmoitus tänään ja meinasin kahvin nielaista väärään kurkkuun.
Siinä heräteltiin ihmisiä kiireen vilkkaa halko-ostoksille, ettei yllätä talvi puulla lämmittäjää.
Minun huomion ainakin moinen lause herätti. Että näinkö tosiaan, joko se on lumisateen aika, ja että mikäs ennustaja tämä nyt on.? Laitoinpa ihan huvikseni päivämäärän kalenteriin ja aion katsella, joko alkaa taivaalta hiutaleita leijailemaan, kun tuo viikkotrio on ohitettu.
Suomi on pitkä maa ja säätilat vaihtelevat sen etelä- ja pohjoispäässä, sekä siinä välissä, aivan äärilaidoissa, että ei ihme, jos jossainpäin lunta jo tuleekin. Maamme pituuteen havahduin siitäkin, kun lueskelin muiden blogeista, miten sadot on jo kerätty ja paikat laiteltu talviteloille. Itsellään kaikki on vielä aivan keskenkasvussa, vaikka todellakin kohta uhkaa jo lumet tulla päälle, ainakin jos on paikallista ilmoittajaa uskominen.
Tämä viikko on postausten osalta ollut melkoista sadonkorjuuta ja tänäänkin samaa aihetta iltapuhteet ovat sivunneet. Tein mm. kuivatuista villiyrteistä yrttisuolaa ja puuhastelin ruusunmarjojen parissa.
Jk. Tuli vedet isoina pisaroina silmiin, kun luin tänään Topi Sorsakosken viimeisistä hetkistä ja sanoista vaimolleen:
"Nukutaanhan vielä vähän, nukutaanhan." Ja sen sanottuaan hän nukkui ikiuneen, vaimon häntä hellästi silittäessä.
Kepeitä multia Topi ♥ edelleen laulujasi kuuntelen...ja taas pitää kaivaa Nessua silmäkulmaan. .. mikähän roska se siellä silmässä kaihertaa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kun kävit ja tervetuloa toistekin :)