Kuulin toisella korvalla päivällä radiosta juttua tutkimuksesta, jossa oli todettu tylsistymisen tekevän ihmiselle hyvää. Ajoittainen tylsyyteen vaipuminen lisäsi, vapaasti mukailtuna, uusien luovien ajatusten kehittymistä ja ajatusmallien uusiutumista. Jos ei tylsyyteen vaipumien muuten onnistu, niin tätä touhua varten on oikein kehitetty sellaisia "suolavesituubeja", joihin mennään lillumaan tunniksi, täysin virikkeettömään tilaan; ei ääniä, valoja ...ei mitään muuta kuin omat ajatukset. Ahdistavakin ajatus toisaalta; maata arkun muotoisessa sukkulassa, pimeässä, etkä tietäisi yhtään mitä ympärilläsi tapahtuu.
Mutta kai sitä hetkittäin voisi vaipua helpomminkin virikkeettömämpään ympäristöön. Pistää kaikki koneet kiinni ja maata vaikka silmät kiinni pimeässä makkarissa...tai edes semi-tylsytellä itseään, että aina ei tarvitsisi olla sata rautaa tulessa ja multitaskata niin hitosti kaikkea ja olla olevinaan niin älyttömän tehokas ja kykenevä. Riittäisi, että välillä tekisi yhdenkin homman oikein ajatuksen kanssa, rauhassa ja kunnolla alusta loppuun... ja sen päälle vielä vaipuisi hetkeksi tylsyyteen...ettei tekis kertakaikkiaan yhtikäs mittään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kun kävit ja tervetuloa toistekin :)