syysloka

syysloka

tiistai 28. maaliskuuta 2017

Lunta maassa

Ja kukkia ajatuksissa.

Mäntyjen oksat roikkuvat raskaina lumen painosta.
Sulat maapläntit peittyivät vaalean peiton alle.

Vaan pitkä maa on tämä Suomi. Jossainpäin maata on ollut kuluneen vuorokauden aikaan lämpötilat jo +17 asteessa, jossain ukkonen jyrissyt, satanut rakeita jne. Näin siis mikäli on Ilta Sanomien sääotsaketta uskominen.

Sohvaperunat -ohjelmassa tokaisi hauskasti pohjoisen mies, tätä maamme pituutta miettiessään:
"Meillä  kahlataan munaskuita myöten hangessa ja etelässä jo isketään perunaa vakoon." Vaimonsakin siihen vielä hyvin komppasi: " Ja pajunkissoja täällä saadaan vasta heinäkuussa."

On vaikeasti tavoiteltava tuo kevät. Tai talvi ei tahdo antaa periksi, kummin päin vaan.

Onneksi on tuo uusi villiyrtti- ja reseptkirja, paneudun tänä iltana sen sisältöön ihan ajan kanssa ja haaveissani hiljaa hiivin jo kohti keväisenä vihertäviä ryytimaita.

Eilen illalla sen verran kirjaa selailin, että yllätyksekseni törmäsin siellä hyvinkin tuttuun kukkakasviin; jättibalsamiin. Ja siihen seikkaan, että se onkin ihan syötävä kasvi!

Viime kesänä kuvasin tuota kasvia mm. umpeen kasvaneen metsätien varrella. Alunperin se on ollut  koristekasvi, joka on sitten innostunut leviämään meidän luontoomme paikoin vähän liiankin innokkaasti. Kotipihastakin näitä siemeniä ampuvia kasveja välillä löytyy, eli ensi kesänä löytyy ruokapöydästäkin, kun kitkee vaan suoraan lautaselle, etteivät pääse leviämään 😄. Kukat, lehdet ja nuoret varret ovat syötäviä. Kirjassa suositeltiin jättibalsamia pippuripihvin kaveriksi, sen pippurisen makunsa vuoksi.

Pääsisipä jo testaamaan! Viime kesänä nuita kukkia kuvatessa en arvannut, että olisin voinut salaattiainekset niistä samantien matkaani koppasta.

Jättibalsamin kukkasia, joita kuvasin viime kesänä metsätien varrella.

Kitkee pihalta pöytään vaan...


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kun kävit ja tervetuloa toistekin :)