Blogipäiväkirja, jossa valtaosin valokuvin, välillä tekstein terästäen, katselen vuoden kiertokulkua, tarkkailen luontoa ja touhotan niin arjessa kuin juhlassakin.
syysloka
perjantai 3. maaliskuuta 2017
Salapuikkoja
Kuuntelin tässä männä viikkoina radiota, ja siellä oli juttua salaisista paheista.
Niitä oli muun muassa kyselty joiltakin politiikoilta, näin kuntavaalien ajankohtaisuuden nimissä tietenkin.
Eräs politiikko oli sitten salaiseksi paheekseen maininnut: Puolukoiden syönnin.
Niii-in.
Missä se pahe siis on..? Silloin toki ymmärtäisin paheellisuuden, syntisen ja piilottelun häpeän tunteen moista harrastetta kohtaa, jos puolukoita syödään teelusikallinen, kera ämpärillisen kinuskikastiketta ja sängyssä selällään, toinen käsi taskussa.
Mutta näin ei ilmeisesti ollut, että puolukoita paljaaltaan vaan.
No, siinä rupesin sitten miettimään, että mikäs se olis oma salainen paheeni syömisten suhteen. Tyrskähdin vähän nauramaan, kun tajusin, että eivät ole nämä omatkaan salaiset paheeni mitenkään katu-uskottavia olleet viime aikoina, siis sellaisia, että on naiset ja lapset vietävä turvaan ja k-18 merkintää liitettävä kylkeen, kun paljastuskirjoitusta julkaisen.
Ainut paheenpuoleinen mainittava on, että olen huomannut viime aikoina käteni turhankin usein hamuavan pakastealtaan syövereitä ja sieltä sitten kalapuikkopaketti, jos toinenkin, on kärriini uinut. Se alkaa mennä hiljalleen jo paheellisuudeen puolelle, tuo pakastealtaalla ravaamis hommeli, juuuh. Mutta ei tälläkään paheella vielä paljon viitsi henkseleitä paukutella😉
Perjantaisin varsinkin, puikkohimo iskee nykyisin melkeinpä joka ikinen viikko.
No, ja..mikä tästä tekee sitten SEN salaisen paheen, on se, että yllätin itseni kerran iltamyöhään, salaa paistamassa - ihan vain itselleni - parit puikot. Ja ne SALApuikot vasta hyviä olivatkin😆 Oikein kielletyn hedelmän makuisena, silmät kettumaisen viiruina, ne salapuikot mutustelin yökalsareissani ja onnellisena masuuni.
Onhan mulla, pentele soikoon, toinenkin salainen pahe!
Justiinsa tajusin. Käyn joskus yksin ollessani, hakemassa lusikallisen lakritsin makuista strösseliä leivontakaapista ja annan niiden papanoiden sulaa hitaasti suussa.
Arvatkaas mitä meillä tänään syödään..😉😋😄..se on perjantai ja olin pakastealtaalla taas...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kun kävit ja tervetuloa toistekin :)