Eilisen kauniin päivän jälkeen oli astetta ankeampi avata aamulla verhot ja todeta, että lunta ja räntähöhmeröä tupruttaa, tuuli huojuttaa mäntyjä rivakasti ja taivas on paksussa pilvessa.
Sininen.
Harmaa.
Musta ja
Valkoinen
Märkä.
Uuvuttava sää. Siksi kai sorruimme perjantaipulliin.
Taas(ko!?) päädyttiin VadelmaLUOLIIN. Ei koloihin 👀, kuten virheellisesti olin aiemmassa postauksessa näitä leivonnaisia nimitellyt. Vilpittömästi elin tähän päivään saakka kolonimiluulossa, kunnes tänään omin silmin totuus selvisi, että luolihan ne ovat, eivätkä mitään koloja!
No, ei nimi pullaa pahenna, vaan lusikoitiin vielä vaniliakastikettakin niiden päälle, että taatusti voimat ja kalorivajeet korjautuu pitkän viikon päätteeksi.
Kummasti se vaan taas kahvi ja leivos piristi. Eipä tuota enää lumipyryä ja siniharmauttakaan jaksa sen pidempään voivotella.
Sitä paitsi, nyt on perjantai... 😊
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kun kävit ja tervetuloa toistekin :)