Vihdoin!
Aurinko alkoi puolelta päivin paistaa siniseltä taivaalta.
Kamerat kassiin ja menoksi. Ihmisiä virtasi jäälle tasaisena virtana ulkoilemaan. Hymyä ja aurinkoa. Sitä riitti kerrankin ympärillä. Ihmeellinen se on tuo auringon vaikutus, kuinka se saa jäyhän talvisuomalaisenkin hampaat nauravista suupielistä näkymään ja vastaantulijoillekin riittää sanoja.
😁 😁 😁
Pistettiin tämä päivä totaalisesti ranttaliksi ja hulluteltiin ulkoilun päälle; haettiin rullakebabit ihan vaan päähän(auringon)pistoksesta! Ei yhtään huvittanut miettiä mitään kokkailuhommia. Niinpä sitä pitsapaikassa, koti-illan ja ulkoilun raikkaana, tilattiin mättöruokaa, iltamakohmeloisten darratärisijöiden seassa, sulassa sovussa. Onnellisena kuitenkin siitä, että ei itse tarvinnut kankaisen vaivaan rasvaista apetta hakea,vaan ihan vaan nälkäänsä (ja laiskuuttaan😆).
🍕 🍕 🍕
Kuinka voimaannuttavaa on ollutkaan laiskotella koko sunnuntai! Auringossa kävelyä, valmista mättöä pöydässä, sen päälle ruokakoomapötköttelya ja kohta Strömsöötä. Illalla vielä päivän valokuvasaldon läpi käymistä...
Tämän parempaa sunnuntaita ei kai voisi ihminen oikeastaan enää toivoa.
Ps. Onnea Saralle 🎂
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kun kävit ja tervetuloa toistekin :)