Ei mieltä ylentävä päivä, ei sään, eikä viikonpäivänkään puolesta. Maanantai on vaan jo perusvireeltään päivä, joka ei saa ihmistä syttymään parhaisiin suorituksiin tai ideoihin (allekirjoittanutta ainakaan). Toki poikkeus aina silloin tällöin vahvistaa säännön.
Tänään ovat, pottivarvas haaverista huolimatta, ajatukset karkailleet moneen otteeseen sieni- ja marjamättäille, ja eritoten luontokuvausreissulle. Säätietoja olen tiiraillut vähän väliä sillä silmällä, ollut levoton ja suorastaan keskittymiskyvytön. Luontoon on siis pian päästävä. Viikonlopun hissunkissun makoilu teki olon entistä enemmän jo toimintaa kaipaavaksi.
Keskiviikkona saattaisi aurinko paistaa. Jos näin on, se hetki on iltapäivällä hyödynnettävä heti kuin suinkin on mahdollista. Kumpparit jalassa ja kamera kaulassa vaikka palaveriin ja maitokauppaan, että on lähtövalmius koko ajan päällä :D
Elokuusta alkaa hieno valokuvausajanjakso, kun kaikenkattava ja suorastaan ylitsepursuava vihreys rupeaa hiljalleen väistymään mitä erilaisimpien syksyn värisävyjen tieltä.
Kuvista tulee kuin taidemaalauksia. Toivottavasti siis pian aurinko pilkistää ja pääsen lisää ikuistamaan näitä hienoja luonnon omia yksityiskohtia ja värikirjoja. Nämä kaunokaiset ikuistin perjantaina, pilvisellä säällä tosin, mutta silti minun silmääni nämä ovat kuin tauluja.
 |
| Rentun ruusukin, eli tuikitavallinen maitohorsma, voi olla näin hieno, hento ja ylellisen korea ilmestys; kuin tanssiva "prima ballerina". |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kun kävit ja tervetuloa toistekin :)