Kuivia juttuja

Eilen illalla katselin Strömsöön puutarha -ohjelmaa.
Siinä jo kuivateltiin, pakasteltiin ja hillottiin kesän marjasatoa.
Noh, väkisin siinä omatkin ajatukset kääntyi säilöntähommiin ja etenkin tuohon upouuteen kuivuriin, jonka tuossa aiemmin kesällä sain ja jota kovasti jo himottaisi päästä testailemaan.

Ajatuksena oli muiden herkkujen muassa sillä kuivatella myös marjoja.
Mutta!
Kuivatustasojen ritilöiden raot ovat sen verran isoja, että esimerkiksi puolukka ja mustikka menee niistä läpi että heilahtaa.!
Nyt onkin sitten mietintämyssyssä millä tämän ongelman ratkaisen. Jotain tiiviimpää ja kuumuutta kestävää verkkoa (tai muuta vastaavaa) siihen marjoille tarvitsisi varmaan jostain löytää.

Täytyykin ruveta tutkimaan, ovatko muut törmänneet samaan ongelmaan ja kuinka ovat asian ratkaisseet. Vai pitääkö kuivatella marjat sitten edelleen samalla konstilla kuin ennenkin, eli uunissa tai lämpölähteiden läheisyydessä. On vaan niin tuskastuttavan hidasta touhua tämmöiselle äkkiväärälle luonteelle, joka haluaa valmista ja heti ..tai ainakin niin nopeasti kuin mahdollista tai  muuten menee hermo :D

Alkaakin viimekesän varastot uhkaavasti hupenemaan. Mutta niin pitääkin, käyttöä varten herkkuja säilötään. Huuh...kiirettähän se säilöntä- ja kuivatusaika varmasti taas teettää, mutta pitää sitten vaikka "nukkua nopeammin", on se sen verran väärtiä touhua.

Huumaava fiilis, kun tuntee säilöntätouhujen jälkeen itsensä aivan Roope-ankaksi, kun on kaapit ja kylmäsäiliöt täynnä erilaisia herkkupurnukoita. Ja etenkin nuo kuivatut luonnon antimet ovat siitä kiitollisiä säilöttäviä, että valtavat määrä marjaa tai sientä ym. menee pieneen tilaan.

Aijai.
Kohta on taas runsain mitoin (toivottavasti ainakin) aineksia kaapissa vaikka tattikeittoon tai sieni-pekonipiirakkaan

Löytyy marjarouheita, joita voi laittaa puuroihin, jogurttiin sekä raaka- tai tummasuklaapalleroisiin. Niitä pallukoita voi sitten naatiskella kuumaa kahvia hörppien, kun pakkaset nurkissa paukkaa ja villasukat koivissa vaan tätäkin kesää muistelee lämmöllä...Ja kuivamarjoja ja -omenasiivuja on ihana napostella ihan siltäänkin, taikka pähkinöiden kanssa.

Eikä unohdeta hurmaavia yrttejä, ei villejä, eikä perinteisempiä itsekasvatettuja. Pääsee niilläkin "hifistelemään"; voi maustaa vaikka tuhtia lihapataa omatekoisella siankärsämö-nokkossuolalla.

Mutta nyt haaveilut sikseen ja miettimään miten tämä päivän polttava pulma ratkaistaan; eli miten minä nuille ritilöille niitä pienimpiä marjoja laitan kuivumaan...? Pitääkö minun pujotella marjat rihmalankaan helminauhoiksi vai löydänkö jostain sopivaa kuumuutta kestävää alustaa, harsoa, tiivistä verkkoa...hmm..hmmmm