syysloka

syysloka

perjantai 7. lokakuuta 2016

Sapetusta ja sammalmättäitä

Kehveli, kun on otti kovasti hermoon tänään oma hölmöily, kun en muistanut olla maltillinen toipilaan polveni kanssa, vaan läksin erästä liuskaa alaspäin huitelmaan kuin paraskin satasen aituri. Sen ikävänä seurauksena tuli vähän takapakkia kipuilun suhteen. Noh. Luonto opettaa ja elämä; ainakin toivottavasti jatkossa muistaa vielä jarrutella pahimmissa paikoissa.
Mutta sitten päivän parhaisiin paloihin ja siihen iloon, että on perjantai, ja pääsin luontoonkin taas!

Perjantaissa on sellainen erikoinen helpotuksen vire, semmoinen vaistonomainen tunne, että nyt alkaa vapaa ja voi tehdä mitä vaan (vaikkei todellakaan voisi :D..). Kotiin tultua, kun saa oven takanaan kiinni, alkaa malttamattomana, vaatekappale kerrallaan, kuoriutua kaikista kiristävistä ja epämukavista pukineista ja kengistä, jättäen eteiseen peräänsä yksittäisten rättimyttyjen vanan. Se vapauden tunne, mikä valtaa ihmisen, on ihana ja ilkikurinen! Puolialastomana vetelee reikäistä teepaitaa ja pussittuneita kotiverkkareita (jos edes niitäkään) päällensä ja hilluu sekä kirmailee vapaasti kuin lapsi, ilman kauluspaitoja tai litteitä housuja ja toivoo, ettei vaan nyt kukaan soita ovikelloa, tai jos soittaa, niin en avaa :D. Kaikkein hauskinta tämä iloinen ja vähävaatteinen riehakkuus on silloin, kun saa olla kotona ihan yksin, ilman mitään rajoituksia :D

Mutta, mutta..vapautta ja ihanuutta oli päästä tänään myös luonnonhelmaan. Siellä unohtui hetkeksi kaikki koipi- ynnä muut vaivat, sillä

"Natura sanat" 
eli latinasta suomeksi;  
"luonto parantaa". 

Kerkesin jopa hajanaisille auringon säteillekin, ennenkuin pilvet (tuossa juuri parhaillaan) peittivät taivaan. Samalla ulkoillessa kuvasin mm. näitä upeita luonnon omia "kalliomaalauksia" tai paremminkin hieroglyfejä, joita toukat olivat nakerrelleet kelottuneisiin männyn oksiin.

Niitäkin sitten ihastelin lapsen lailla silmät suurina ja nautin vapaudesta. Vaan nytpä hiipparoin keittiöön kaalisalaatin kimppuun ---Ja voi pojat, illalla tulee perjantain televisioratto; eli Vain Elämää, siispä jalat rahille ja viikonloppu saa tulla.
Kala...? Poro..? Hapsenkakkiainen..? Hieno kuvio jokatapauksessa :)


2 kommenttia:

  1. Ihanaa! Tuo perjantai-fiilis kuvattuna juuri niinkuin sen pitää olla!! Vapaa.Vapaus.Rentous.Oma rauha. Minäkin tavoitin tuon tunteen,kun puit sen sanoiksi.Minulle kaikki päivät (viikonloput, vapaat, pyhät..)kun ovat olleet merkityksettömiä, päiviä ilman tuota odottamisen tunnetta,joka vihdoin päättyy..Päättyy johonkin odottamisen arvoiseen. Mutta tänään sen tavoitin.Kiva:)

    VastaaPoista
  2. Ihanaa, että pystyin perjantai-fiiliksen sanoiksi siten pukemaan, että sait siitä hienosti "kopin" ja tunsit sen vapauden henkäyksen ja ilon itsekin :) Vapaus, oleminen sekä elo välillä ihan juuri sillä tavoin kun itse haluaa, omassa rauhassa ja kuin "ellun kana", on vaan ihanaa ja voimaannuttavaa. Hyvää ja vapaan rentouttavaa viikonloppua siis sinne!:)

    VastaaPoista

Kiitos kun kävit ja tervetuloa toistekin :)