syysloka

syysloka
Näytetään tekstit, joissa on tunniste hyönteiset. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste hyönteiset. Näytä kaikki tekstit

torstai 24. elokuuta 2017

Sirkka ja kärpänen




Nämä hyppivät ja siivekkäät ovat todella vaikeita saada kuviin.
Tällä kertaa sirkan kerkesin juuri ja juuri ikuistamaan...kärpänen sen sijaan, liekö ollut elokuisen, loppukesän sään kohmentama, mutta se tuntui suorastaan poseeraavan minulle. Päätäänkin keikisteli kuin mallit konsanaan😄

tiistai 1. elokuuta 2017

Elosalamoita


Elokuu.
Se tuli tänä vuonna luokse yöllisin ukkosen jylyin ja salamoin. Näyttävän sisääntulon teki uusi kuukausi.

Pidän elokuusta. Siinä on vielä aimo annos kesää, mutta hiljalleen hämärtyvien iltojen myötä myös syksyn tunnelmaa. Yleensä olen jo tässä vaiheessa fiilistellyt kynttilöitä ja lyhtyjä poltellen, vaan tänä vuonna olen myöhässä. Samalla tavalla kuin kesäkin, joka jotenkin tuntuu, että ei ole vieläkään saapunut kunnolla.

Tuleva kuukausi tulee olemaan vilkas. On paljon vielä kesätapahtumia edessä, satokautta pitää säilöä ja jotain elokuisia teemajuhliakin olisi tarkoitus pitää ja tännekin niistä sitten ylöskirjata. Valokuvauksen kannalta elokuu on ihana. Luonto tarjoaa taas erilaista varjoa ja värimaailmaa, heinäkuun vihreyden sekaan saadaan jo väripilkkuja.

Tervetuloa elokuu!


tiistai 16. toukokuuta 2017

Pakkasta ja hermopinnettä

Kesäkuuhun enää muutama viikko, viime kesänä villit lupiinit jo loistivat paikoin kukassa kesäkuun alkuviikoilla. Ei taida kukkia tänä vuonna.

Pieni pistiäinenkin oli ihan kankea ja kylmissään leskenlehden kukalla.

Ketunleipää ja maahumalaa pääsee keräilemään ensimmäisten villiyrttien joukossa. Maahumalaa tosin  "mausteeksi" vaan, sillä kun voi olla sivuvaikutuksia liiallisesti käytettynä.

Kylmyys oli eilen luita ja ytimiä myöten tuntuva.
Tänä aamuna onneksi aurinko taas paistelee, kun tässä postauksen laitan nopeasti ilmoille ennen töihin lähtöä.

Putkiremontti jatkuu vaan, vaikka sen piti loppua jo aikaa siten. Se on aiheuttanut minulle pientä käämien kärähtelyä ja stressiä. Täytyy vain koittaa ajatella positiivisesti, että nyt on kuitenkin valtaosa remontista takana ja enää pieni rykäys edessä...kolme viikkoa, mikäli on työmiesten arvioon luottaminen.

Kylmien säiden tuomaa mielen mustumista ovat ilahduttaneet kuitenkin maasta näkyvät, lohdulliset kevään merkit, kuten talvehtineet ketunleivän ja maahumalan lehdet. Ehkä pian pääsen villiyrttejä villiintynein mielin poimimaan.

lauantai 6. toukokuuta 2017

Ihana valo



Tutkin niin innokkaasti nuita pikkuhyönteisiä leskenlehdellä, etten huomannut tuota ärsyttävää hiusta, vasta kuin valokuvia katsellessa. Äh..häiriötekijä, jota en poiskaan saa.


Niin mukava päivä.
Tuulinen, mutta ihanan valoisa.
Vihdoin pääsi kuvaamaankin.
Iltakin on mennyt niin nopeasti, saunoessa, grillatessa ja nyt päivän kuvasaldoa tutkaillessa. Siksi postauskin tulee näin "iltajunassa".

Jatkan kuvasaalin tutkimista. Palaan taas huomenna asiaan. Ihana päivä

perjantai 5. toukokuuta 2017

Kisahuumaa


Se on taas se aika keväästä, kun lätkäkisat käynnistyi ja euroviisutohinatkin on edessä. Aika siis kaivaa kisamaskotit naftaliinista ja pystyttää kisastudio.

On mukava, kun on ollut pari aurinkoista päivää, jotka ovat jo oikeasti tuntuneet keväältä. Havahduin tänään siihen, että koulukkaillakinhan alkaa ihan pian kesälomat.

Ihanaa, että on viikonloppu edessä ja aikaa puuhastella kaikenlaista kivaa; käydä ostoksilla, valokuvata ja tarkoitus olisi ruokablogiinkin vihdoin saada uusia pöperöitä aikaiseksi.

Mutta tänään ensin elvytään tästä viikosta ihan leppoisasti vaan, jääkiekkoa katsellen.

Ps. Ensimmäinen pörröinen mehiläinen pörisi tänään pihapientareella.🐝

tiistai 30. elokuuta 2016

Onni on ...

yhteinen vapaapäivä keskellä viikkoa.
Kirpsakka elokuinen sää ja joutoaikaa hengailla ympäriinsä kamera kourassa. Mukavaa.

Eilen illalla tunsin säätilassa ensimmäistä kertaa sellaista todellista syksyn koleutta, puolukoita kun ulkosalla siivoilin. Se kalseus pureutui ihan luuytimiin asti ja sisälle tultua piti heti laittaa kuumajuomat tulemaan. Viime vuosinahan tämä elokuu on ollut melkein lämpöisimpiä kuukausia, vaan tänä vuonna se on tuntunut syksyiseltä kuukaudelta jo aika alusta saakka. Ei ole esim. nyt kuulunut uutisoinnissa ja keskusteluohjelmissa aloitteita siitä, että koulujen kesälomien alkua pitäisi siirtää myöhempään ja päinvastoin pidentää täältä elokuun päästä.

Mietin vain tässä itsekseni, että mihin tämäkin elokuu taas humpsahti?! Huomenna eletään jo sen viimeistä päivää ja virallisesti sitten alkaa syksy. Syyskuu; jo nimikin sen kertoo.

Mutta eilisen koleasta illasta viisastuneena, puin tänään päälle villatakkia urakalla ulos lähtiessäni.
Aurinko paisteli välillä siniseltä taivaalta ja lämmitti kulkijoita. Käytiin vapaapäivän ilosta ostoksilla ja ajeltiin pikkuteitä sekä käveltiin vailla päämäärää.

Uimarannat olivat autioituneet ja vain silkkiuikkupari uiskenteli tyynellä järven selällä.
Rantakahvila oli kiinni, joten kotiin piti lähteä kahvit juomaan. Rannalla syötiin vain salmiakkilakut ja mietittiin, mikä olikaan lempiaine peruskoulussa, samalla katseltiin, kun ulapalla mennä purpatteli uisteluvene...

Tyyni ja autio.

Neitoperhonen lämmitteli siipiään uimarannan hietikolla.



Kukaan ei kurkistellut pikku-pikku bikineissä pukukopeistakaan enää...

tiistai 23. elokuuta 2016

Pysähtyminen


Tänä iltana on otettava pieni pysähtyminen ja hengen veto ...oikein syvä sellainen.

Tuntuu, että kesän jäljiltä on jostain syystä semmoisen ahnaan kiireen tuntu edelleen päällä. Olisi "muka" ehdittävä tekemään ihan kaikkea ja koko ajan. Pää on jo menossa seuraavaan projektiin, kun sata entistäkin on vielä työn alla kesken.

Moista päätöntä vouhketta kun tarpeeksi kauan jatkaa, eikä ymmärrä ajoissa rauhoittua, tekee yleensä keho jossain välissä lopun kiireestä. Alkaa tulla pikku kremppaa, lenssua tai sattua haavereita.

Kun sydän lyö kuin siansaparo ja kaikessa tekemisessä on päällimmäisenä kiireen tunne, eikä mikään tunnu enää hyvältä, on otettava aikalisä itsensä kanssa.

Siispä, To DO -lista tyhjennykseen ja vain tärkeimmät esiin tälle ja huomiselle päivälle ..eli hengittäminen ja kehon kuuntelu :D Ja vähän yrttiteetä päälle. Kakkuhetki ystävien kera taitaa olla valitettavasti toiveajattelua tähän saumaan, mutta ajatuksena kovin ihana.

Pistin tuoretta minttua hautumaan teeksi ja sekaan kuivattua puna-apilaa. Minttu tekee kipuilevalle masulle hyvää ja on raikkaan virkistävä tuoksultaan. Puna-apila taas! Oijoi, mikä ihana tuoksu, kun pussin suuta raotti. Ja terveyshyötyjäkin sillä sanotaan olevan verisuonisairauksista vaihdevuosioireisiin. Tiedä niistä, mutta teessä se on todella ihana lisuke. Minun lempi villiyrtti/kukka teejuomiin jo pelkän ulkonäön sekä tuoksunsa puolesta. Aisti-iloa joka solulle.

Nyt minä nautiskelen vaan ihan hipihiljaa ja paikallaan hetkisen...ja yritän olla miettimättä mitään.

..Kuppi ihanaa yrttiteetä rauhoittaa...

lauantai 6. elokuuta 2016

Olympiahuumaa ja omituisia otuksia

"Etana, etana näytä sarves, onko huomenna pouta." Tai tänään sade, että voisin katsoa olympia-avajaisia ilman tunnontuskia sisällä pönöttämisestä :D



Viime yönä oli Rion olympialaisten avajaisjuhlat.

Minä en niitä tietenkään jaksanut yöllä katsella, ja siksipä olen vähän tässä salaa aamusta säätilaa tarkkaillut ja toivonut, että sattuisi se luvattu sadekuuro tuohon päivälle avajaisten uusinta-aikaan siten, että saisin ihan rauhassa ja hyvillä omillatunnoin katsoa sen pari tuntisen telkkaria sateen verukkeella :D Töllöttää telkkarin toosaa ihan silmät suurina keskellä parasta lauantaipäivää hyvän kahvimukosen kanssa.

Jos on hyvä ilma, niin silloin ei raaski oikein tätä kiireistä satokausiaikaa sisällä kupeksimiseen käyttää. Näyttää kyllä aika sateisenuhkaavalta ja sumuiselta jo aamu...


perjantai 15. heinäkuuta 2016

Hyönteishöperyys

Idänkukkajäärä pitää putkien siitepölystä.


Tesmaperhonen on hillitty ja vaatimaton pieni perhonen.
Tytönkorentojen joku laji, jota en tarkemmin osaa sanoa. Hento, kaunis ja sininen ilmestys.


Olen viime aikoina hurahtanut hyönteiskuvaukseen. Se on niin mukavan haastavaa, sillä nämä nopeat vipeltäjät harvoin jäävät paikalleen poseeraamaan, kun kameran kanssa lähestyt. Mutta ne salamannopeat hetket, jotka onnistut saamaan ikuistetuksi, saavat kyllä hymyn huulille.

Hyönteisiä on tosi kiva myös piirtää. Mutta täytyy säästää se piirtelypuuha talven kylmiin ja ankeisiin iltoihin. Nyt kun aurinko paistaa ja nuo pienet eläväiset tuolla vipeltää, täytyy vipeltää itsekin niiden perässä :D

perjantai 20. toukokuuta 2016

Kotikonnuilla (jälkikuvia)

Kaunis ja aurinkoinen perjantai.
Tähän sopii aiemmin reissultani ottamani kuvat, joita en ole vielä kerennyt postaamaan.

Maamehiläinen; tunnistaa kuulema keltaisista takajaloistaan. Patioille aikoo pieni pistävä kaveri tovereineen pesää kaivella.

"Hortonomi" Kingi hommissaan:)...kohta kukkii ja satoa kerätään.