Joulu paketissa

Olen pitänyt joululomaa blogihommista.
Ei vaan ole into ja inspiraatio riittänyt.
Viime vuoden lopussa tuntui, että takki on tyhjä.

Mutta..

Nyt, eletään vuoden 2018 ensimmäistä päivää.
Edessä on taas uusi kirjoittamaton vuosi.
Valkoinen kanvaasi, johon aletaan rakentamaan uutta ja  värikästä tapahtumataulua, päivä kerrallaan.
Se on jotenkin ihana ja lohdullinen ajatus. Hypistellä uutta kalenteria, jonka sivut ovat tyhjät. Odottavat vain mitä tuleman pitää.

Joulu 2017 paketoituna näytti tältä:

💖 Lumitöitä: joulu oli todella valkoinen ja korkea kinoksinen
💖 Kotitekoista leipää ja onnistunut joulukinkku
💖 Punaisia tossuja, kenkiä ja takkeja
💖 Hyvää ruokaa juuri sopivasti, ei ähkyä eikä puhkua
💖 Piparkakkujen tuoksua
💖 Peli-iltoja
💖 Lukemista
💖 Olemista
💖 Elämistä

Joulukooste 2016

Nyt on aika pistää joulu 2016 pikkuhiljaa pakettiin ja ruveta tähyilemään kohti lähestyvää uutta vuotta. 😊

Tapanina tuprutteli

Tapanina tuprautti lunta. Lumitöitä tehdessä kinkku kannikasta uhkaavasti suli, joten päiväkahvilla piti kalorit vielä kiriä tuorein tortuin.😄

Joulu on vietelty ja remppa-arki taas alkanut. Uutta vuotta odotellessa.

Joutilaana joulupäivän

Joulupäivä meni ihan vaan vetkuillein.
Suurimmat ponnistukset olivat erilaisten pelien muodossa, eli lauta- kuin pleikkariturnausten parissa kiljuen ja jännittäen. Hyvä kun sentään jaksoi yöpuvustaan ulos kuoriutua ja jouluherkkuja välillä maistella.
Vaan pitää elämässä välillä olla näitäkin päiviä, jolloin ei itseltään suuria vaadi.
Arki on kohta taas ovella. Naatiskellaan nyt vielä tästä olemisen sietämättömästä keveydestä.

Aattoilusta ammennettua

Joulurauhan julistus, riisipuurolounas, räntälunta ja lumiukko- elokuva :)

Hautausmaan hartautta, joulusaunaa, joulupöytää, pipareita (palaneitakin) ja ruokoo, niin että napa huokoo :)

Kuusen ja kukkien tuoksua, vihreyttä, lameenauhaa ja väriloistoa :)

24.12. Hyvää Joulua ♥

23.12. Etujoulu ja Poron kyynel

Vietimme ylkän kanssa viime viikonvaihteessa rauhallisen, kahdenkeskisen etujoulun, koska tämä virallinen joulu on sitten mm. sukulointia ja sukkulointia sinne tänne. Tänään on hyvä päivä laittaa kuvakollaasit muistiksi ja muistoksi etujoulusta 2016. Ja antamaan vaikka tunnelmaa ja inspiraatiota tähän alkavaan virallisen joulun viettoonkin.

Tehtiin ruuan suhteen vähän oikopolkuja. Esimerkiksi joulusinappi väsättiin tänä vuonna niin, että yhdisteltiin erilaisia sinappeja; ns. tuunattiin vaan. Perussinappiin turautettiin vähän tulista laatua sekaan (sitä, joka nostaa ihan kitkerän veden suuhun ja silmiin), rakenteen vuoksi vähän karkeaa sinappia siemenineen joukkoon ja loppusilaukseksi lirukka konjakkia. Ja avot! Jopa tulikin hyvä joulusinappi. Kinkkua meillä ei sentään vielä ollut, vaan kepeämmin kaloja ja pieniä suolaisia, salaatteja ja laatikoita.

Sitten otsikkoon. Eli Poron kyyneleeseen. Noh, sehän on se lupaamani kolmas snapsivinkki tälle juhlakaudelle. Tämä on minusta erityisen sopiva joulupöytään. Olen tämän jostain ohjelmasta jo vuosia sitten kuullut, en vain muista millään, että mistä. Mutta jos ei ohjelma jäänyt päähäni, niin tämä iskostui nimensä hienouden ja melankolisuuden puolesta mieleeni. Lapissa tämä on ilmeisen tunnettu ruokanapsu.

Poron kyynel, snapsivinkki nro.3

• Giniä tai laadukasta vodkaa

• Snapsilasin pohjalle karpalo

Joka vuosi, perinteisten pöperöiden lisäksi, kokeillemme väsätä etujoulupöytään jotain uuttakin maisteltavaa. Tänä vuonna teimme kylmäsavuporotahnaa, mini-krustadien kera  (pieniä leipäkuoria).
Yksinkertainen, mutta oikein suuhun ja jouluaikaan sopiva naposteltava oli. Toimisi varmasti myös esim. uuden vuoden shampanjan tai kuohuviinin palanpainikkeena.

Kylmäsavuporotahna

• Kylmäsavuporo-tuorejuustoa

• Kylmäsavuporoa

• Punaista paprikaa

• Ruohosipulia

• Hieman hienon hienoksi hienonnettua punasipulia

Hienonnetään kylmäsavuporo, paprika ja sipulit. Sekoitetaan tuorejuustoon. Tarjoillaan esim. krustidi-leipäkupposista tai paahdettujen patonkisiivujen päällä.

♥ ♥ ♥

 

Oli hyvät herkut etujouluissa, nyt onkin viikko syöty kiltisti ns. näkkäriä ja jouluomenoita ( poikkeus oli keskiviikko, kun käytiin ulkona syömässä, vaan silloinkin söin suht´ kepeesti kanaa ja kasviksia), että eiköhän tässä pääsee taas virallisestä joulupöydästä nauttimaan, hyvillä omilla tunnoin ja ihan kinkun kera😉.

22.12. Suojat alas, joulu tulloo

Tänään, vihdoinkin!
Kaikesta viime aikojen stressistä, päivien kiireistä ja murheista huolimatta, alkaa tuntumaan, että joulu sittenkin tulee tunnelmineen!

Jännä juttu, vaikka menetin jo lähestulkoon tuossa välilä uskoni sen mielentilan löytymiseen,  niin sieltäpä se vaan tänäkin jouluna löytyi. Eilen se jo alkoi esille pilkahdella. Johtuiko lie talvipäivän seisauksesta ja siitä, että päivät alkavat taas hiljalleen pidentyä, vai mistä lienee; pääasia että jouluriemu löytyi taas.

Nyt lasken ns. suojat alas, kuin taistelualus konsanaan. Hengähdän, otan mukillisen lämmintä glögiä, palaudun tästä päivästä ja nukun kunnon yöunet alle, niin jaksan huomenna aloittaa joulun vieton virkein ja kirkkain, sisäisen ikilapsen silmin ....ja ennenkaikkea joulumielin.

Ai jai...Nyt oikeastaan jo odotan perinteisiä hautausmaalla käyntejä, joulurauhan julistusta, joulusaunaa saunavastoineen, kinkun ja kuusen tuoksua, joulukukkien ihastelua, lyhtyjen ja kynttilöiden sytyttelyä, ulkoilua, valokuvausta, yhdessä olla möllöttelyä, joululeffoja ja peliturnauksia.. eli ihan sitä tuikitavallista, niin perinteistä kuin olla vaan voi. ♥
 

21.12. Pieniä iskuja, isoja iloja!

Ellenin hieno lumiukkojoulukortti.

Vaikka tänään tuli pientä takaiskuakin, niin päivä kaikkinensa oli hieno.
Vietin mukavan iltapäivän parhaan ystäväni ja hänen ihanan tyttären  kanssa, shoppaillen, syöden ja höpötellen. Hyvää joulua jopa pysäköinninvalvojillekin toivotellen.

Kiitos vielä kivasta päivästä ja kaikesta, sekä ennenkaikkea pikaista paranemista lenssusta! Jouluna jalat seinälle, univelat kuittaukseen sekä toti-muki kouraan😉

Hassutellessa, usko kadonneen jouluriemun löytymiseen palautui jo vähän! Kyllä se varmaan perjantaihin mennessä löytyy ihan lopullisesti taas, kun pääsee ite asiaan, eli joulunviettohon. Mukavaa ♥


 

20.12. Sielunmaisema

Enää muutama yö jouluun. Mieli kaipaisi jo joulurauhaa ja fiilistä, vaan en tiedä tulenko sitä tänä jouluna täysin edes saavuttamaan, sillä niin paljon on tämä joulukuu tuonut eteeni koko ajan uutta yllättävää käännettä ja pohdittavaa, remontista työkuvioihin, etten oikein perässäkään tahdo pysyä ja pieni stressinpoikanen on mahassa alati. Osaako siitä joulun aikanakaan sitten irti täysin päästää, nähtäväksi jää. Valitettavan lyhyet on joulunpyhät tänä vuonna muutenkin, eipä oikein normaalia viikonvaihdetta kummemmat.

Mutta joulu tulee joka tapauksessa. Ihan se on jo ovella...

18.12. Jokke leipoo, osa 2.

Jokke oli myös osallistunut äidin pipareiden leipomispuuhiin. Istunut ruisleipäpussin päällä taikinaa sekoitellen. Villahousutkin oli jo tonttu saanut jalkaansa.

Vai ei ole joulussa tonttuja ja taikaa....😉

17.12. Jokke-joulutonttu, osa 1.

Kehveli soikoon, kun olen viikon varrella saanut iltaisin naureskella, sisareni ja äitini tämän joulun yhteisprojektille, huovutetulle Jokke-joulutontulle. He ovat laitelleet pilke silmäkulmassa minulle huvittavia kuvia, joissa Jokke seikkailee ja valmistuminen edistyy. Tontun suunnittelu ja toteutus ovat valtaosin siskon tuotosta ja hiljalleen valmistuvat neulevaatteet ovat äidin puikoista.

Jokkehan on pieni tonttu vasta, aluspuvussaan mennä vipeltää, eikä edes parta kasva poloisella. Sukat ja pipon sentään oli Jokke 11.päivä joulukuuta saanut päällensä. Tarkenee ainakin jo ikkunan läpi eläinten jälkiä tutkia.😄

16.12. Joulupussi

Tämän joulun kattaukseen ajattelin kokeilla ideaa, joka syntyi nostalgisesta muistosta.
Muistui nimittäin tässä eräänä iltana mieleen, että ala-asteella saimme aina todistustenjako päivänä, kun lähdettiin joululomalle, mukaamme ns. lahjapussit. Ne olivat ruskeaa paperia, ja sisältä löytyi trip-mehu, lihapiirakka, omena ja pipari. Oli ihanaa juosta kotiin todistus ja pussi kainalossa, hanki kengän alla narskuen, ja mieli oli pakahtua joulun ja joululoman alkamisen riemusta! Tästä vahvasta muistikuvasta inspiroituneena päätin kokeilla, josko tuosta paperipussimuistosta, olisi jotain rustiikkista ideanpoikasta tämän vuoden joulupöydän kattaukseenkin.

Ei ehkä oikein näissä kuvissa näytä niin vakuuttavalta, mutta livenä on omaan silmään ainakin aika harmoonisen kiva ja toimiva yksityiskohta. Ehkä vielä kun vähän lisää säätää, niin hyvä tulloo ♥

14.12. Vilinää ja vilskettä

Nyt ruksi seinään.
Sattuipa nimittäin niin, että eräjorma yllätti minut täysin: Hän halusi ihan oma-aloitteisesti lähteä tänään iltapäivällä shoppailemaan !?! Minä luulin ensi alkuun, että kuulin väärin. Olin kuulema vain katsonut häntä, ilmekään värähtämättä, kunnes aivoni viimein olivat reagoineet hänen ehdotukseensa. Silmäni olivat sillä hetkellä laajenneet lautasen kokoiseksi. No, eikait se ihme, jos lähestulkoon pelkkä ruokakaupassa käyntikin, on normaalisti sen tuntuista puuhaa, kuin tikkua kynnen alle työnnettäisiin😄.Tämä ainutkertainen tapaus on tännekin oikein ylöskirjattava, että voi halutessaan asian tarkistaa: tämmönen ihme on joskus tapahtunut.

Vaan kiva shoppailureissu meillä olikin!
Tarpeellista pelkästään tuli hankittua, kuten uutta peittoa ja tyynyä. Vanhat on taas aika laittaa vaihtoon ja uusi vuosi ottaa vastaan uusin petivaattein (ja putkin). EJ osteli miesjuttuja, kuten autotarvikkeita ja joululahjojakin. Kivaa oli, eikä edes ollut pahemmin ruuhkaa. Kotiin tultua keitettiin hyvät kahvit ja mutustettiin tuoreet karjalanpiirakat, oikein juuston ja suolakurkun kera.

♥♥♥

Eilen oli niin hoppuisa päivä, etten ennättänyt, enkä jaksanutkaan, jorista tänne oikein mitään. Horisenpa nyt senkin edestä sitten, kun energiaa kerta tänään riittää. Ihan on esimerkiksi eilisestä mainittava, että katselin askareiden ohessa, sivusilmällä, Lucia-neidon kruunaamistilaisuutta (tai miksikä sitä nyt sanotaankaan). Tuskailin ääneen, kun näin, miten kynttiläkruunun steariinit valuivat tyttöparan hiuksiin ja polttivat taatusti päänahkaa. Hyyyh, miten kiduttavalta se näyttikään! Vieläkin vetää ilmettä irveeseen, kun muistelen sitä näkyä ja mietin, miten pahalta on se polttavan kuuma tali päänahassa tuntunut.

 ♥♥♥

Laitoin juuri äsken, tämän reippaan ja touhukkaan pikku lauantain päätteeksi, pakasteesta marjoja kiehumaan (mustikkaa, vadelmaa, aroniaa ja puolukkaa), glögipohjaa varten. Sekaan vielä kanelitankoja, kokonaisia neilikoita, kardemummaa, inkivääriä ym. Ihana tuoksu leijailee nyt kodissa. Tällä hetkellä tuntuu jouluisalta.
Hyvä päivä ♥

12.12. Hajusintti ja karisematon kuusi

Tänään kaupassa käydessä, läksi mukaani kolmen valkoisen hyasintin rykelmä. Iskin niihin kotiin päästyäni parit valkoiset joulupallerot juhlavuutta tuomaan. Ajattelin, että edes jotain joulun tuoksua ja tunnelmaa pitää saada tähän, muuten niin (remontin ansiosta), askeettiseen joulutupaseeni. Tänä vuonna ei kuusikaan karise, vaan se roikkuu komeasti kaksipuolimetrisellä seinällä. On helppohoitoinen tämä joulupuu.

Tuonne "kuusen" taakse pitäisi vielä jossain välissä viritellä valot, jolloin se näyttäisi kuin valoin koristellulta joulupuulta.

Tähän hätään tämmöiset huonot, hämärässä ja kiireessä räpätyt kuvat ja pikaiset maanantain tunnelmat ja tarinat, sillä nyt on energiat jo niin vähissä ja nälkä kurnii masussa, että pitänee kepsutella keittiön puolelle jotain apetta laittamaan ja ns. nostaa jalat vähäksi aikaa seinälle.

Mutta..on se kiva tuo hajusinttitrio. Heti tulee jouluisempi mieli, kun ohimennen sitä vähän nuuskuttelee.

10.12. Kadonnut joulun taika

Jonnekin se on kadonnut.
Joulutaika ja tunnelma.
Ehkä se meni jätesäkkiin tai jäi pakkausteipin väliin, lähti aikatauluahdistuineen sähköpostin matkaan...tai meni jonkun ylimääräisen tavaran mukana rempan alta sekin piiloon.

Yritin sitä eilen illalla ihan jopa väkisin etsiä. Söin posket pallona suklaata ja parit piparit, sytytin kynttilöitä, muut koristeet kun pakkasin oikeastaan saman tien takaisin, kun ne olin esille saanut. Hmmm...On muuten saattanutkin se joulun taika mennä siinä samalla koristelaatikkoon takaisin, muiden joulutilpehöörien mukana, mitä luultavimmin.

Mutta periksi ei vielä anneta, koitetaan sitä taas tänään vähän etsiä.

9.12. "Annana oluet pannaan...

...jouluna joukolla juodaan."

Näin kuuluu vanha sananlasku. Annan päivänä, vanhaan aikaan, aloitettiin jouluvalmistelut oluen panemisella, sillä se oli joulunajan tärkein juoma. Sitä piti joulupöydästä löytyä, leivän, lihan ja maitotuotteiden ohella, jotta katovuodelta vältyttäisiin.

Tuomaan päivänä oluen piti olla valmista maisteltavaksi ja siitä eteenpäin sitä nauttiinkin koko jouluaika, aina Nuutin päivään asti, jolloin viimeiset tuopposelliset kumottiin ja yltäkylläinen joulun "syöpöttely ja juopottelu" muutoinkin lopetettiin.

”Knuutin knuppi, joulun loppu, 

sontarikko käteen, kaalikuppi eteen.”

Tämä pieni perinnetietopläjäys olkoon aasinsiltana kotikaljapostaukseen, jonka lupailin tuolla aiemmin tehdä, edellisen kaljakattilajutun jatkoksi.  Pikauutteesta on helppo tehdä hyvä kotikalja, eikä valmistumista tarvitse odottaa Tuomaan päivään, vaan ryystämisen voi aloittaa jo parin vuorokauden kuluttua.

Nopsa ja helppo kotikalja
(Tuoppi -kaljauutteesta)

Tarvitset paketillisen Tuoppi -mallasjuomauutetta, vettä, sokeria ja sopivan tilavan astian (kattilan tai sankon), johon mahtuu vähintään 3 litraa tätä jouluista juomaa. Paketista saat tehtyä  kerralla vaikka 9 litraakin kotikaljaa, mutta voi tehdä myös pienemmissä 3 litran erissä. Melko edullista juotavaa joulupöytäänkin, kun paketti maksoi vain n. 1,50 euroa.

Paketin kyljessä on hyvät, helpot ja selkeät ohjeet, joten minäkin ensikertalaisena sain juoman onnistumaan ilman mitään vaikeuksia ja hyvää tuli. Mutta kirjoitan ne tähänkin, jotta prosessin helppous alustavasti avautuu muillekin kotikaljan teosta kiinnostuneille. Mallasuute ja hiivat ovat siis valmiina paketissa. Sokeria ja vettä vain lisäksi, ja niitä ainakin yleensä löytynee ihan peruskotivaroista...vettä ainakin😉

• 2½-3 litraa vettä

• 1 pussi mallasuutetta

• 1-2 dl sokeri (sen mukaan kuinka imelästä kotikaljasta tykkää)

• 1 pss kuivahiivaa 

Pussillinen mallasuutetta sekoitetaan reilusti kädenlämpöiseen veteen (+40-42 asteiseen).
Lisätään sokeri ja sekoitetaan huolellisesti.
Pinnalle ripotellaan kuivahiiva ja homma on siinä!
Sitten vain annetaan kaljan käydä vuorokauden verran huoneenlämmössä, kevyesti pyyhkeellä peitettynä.

Tämän jälkeen kaljan voi pullottaa ja nostaa putelit vielä noin vuorokaudeksi viileään. Ja sittenpä  juomaa on jo lupa käydä nauttimaan.

Itse en edes pullottanut kotikaljaani, vaan nostin teräksisen kaljakattilani kansi päällä kylmään. Siitä sitten sai kauhalla kaataa kylmää juomaa, kukin janoinen, omaan mukoseensa. 😋

Elävää elämää

Aika on armoton, se vaan vierii salakavalasti varkain ohi, vaikka kuinka koitat kaikkeen keretä.

Blogiin jäi muutamia aukkopäiviä, kun toipilaanakin tuntui muuta puuhaa olevan aamusta iltaan.  En sitten enää iltaisinkaan jaksanut kuvia ja tarinoita jakaa, kun tyyny ja peitto houkutteli enemmän.

Nyt on sitten jo runsauden pulaa, että mistä aloittaisin, kun kuvia ja tekemisiä on kertynyt. Mutta aloitetaan vaikka tästä:

Kävin piipahtamassa mm. Kuopiossa, Elävässä Kaupassa, joka on kirpputorin ja kierrätystuotteiden suloinen sekatavarakauppa. Kuvasin sieltä tämän kierrätystavarasta tehdyn näyttävän kuusen, jossa on hyvä sanoma sekä muistutus siitä, että lahjoja voi tuunata, tehdä itse tai tarjota vaikka lahjakortteja, joissa lupaa tehdä toiselle jonkun palveluksen, kalliiden materialahjojen sijaan.  Samalla siinä käsitöitä ihastellessa, tein joulukotiin pikkurahalla kivoja kierrätyslöytöjä.

Tein ko. kaupasta kivoja löytöjä, ainakin omasta mielestäni ;) Esim. tämän kaunokaisen, ripustettavan kynttiläkruuunun sain mukaani vain 1,5 eurolla.