syysloka

syysloka
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sattumia. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sattumia. Näytä kaikki tekstit

perjantai 31. maaliskuuta 2017

Onni

Se vaihtelee.
Ja yllättää.
Silloin kun vähiten siihen uskot ja sen tavoittelun olet suorastaan lopettanut:
Niin silloin se tulee.

Ihan yllättäen minulle avautui tänään täysin uusi ja erilainen työ- ja toimekuva.
Jännittää ja samalla olen suunnattoman innoissani ja iloinen. Pääsiäisen jälkeen alkaa uudet seikkailut. Tämän mainitsin oikeastaan siitä syystä, että tähän bloginkin pitämiseen, ainakin näin tiiviseen päivätahtiin, nämä uudet tuulet saattavat vaikuttaa, tai sitten ei. Aika näyttää mihin aika ja rahkeet riittävät.

Ja Onni on lauantaikin täyttää huomenna vuoden. On monta syytä juhlaan ja iloon.

Ei ole nyt shampanjaa kultahippusilla tarjollan tähän hätään, eli fiilistellään vaan viime kesän kuplivan kuvalla ja otetaan soodavesihörpyt.


maanantai 27. maaliskuuta 2017

Yllättävä aamu


Olin varautunut rauhalliseen, vapaaseen maanantaihin.

Ei toteutunut.
Aamulla, heti seitsemän jälkeen asuntooni tulvi miestä kuin meren mutaa. Tämä asunto ei vielä tänään olisi ollut rakennusvuorossa, mutta jostain kumman syystä, ylimääräistä miestä oli irtautunut toisesta urakasta, niin kysyivät sitten, voivatko tulla jo etuajassa, kun on joutilasta miestä tekemään.

Pöllämystyneenä sanoin vaan että, joo. Sittenhän se olisi taas yhden askeleen valmiinpana tämä remppahomma.

Pimppaluuri.
Opin uuden terminkin. Siis  bideesuihkusta on kyse. Kuuntelin sivukorvalla ihmeissäni, että mitä ihmettä ne oikein meinaavat asentaa kylpyhuoneeseeni, kun p-luuri-sana vilahteli lauseissa välillä; sen asentamisen kanssa oli jotain probleemaa, ei uuteen hana- ja putki systeemiin sitä oltu mitoitettukaan...

No, mutta, en viitsinyt siinä putki-poikien selän takana, kädet lanteilla kyylätä ja patsastella koko päivää, vaan jätin heidät ratkaisemaan luuri-pulmaa ja läksin aikaani tappamaan ostoksille, kirpparille sekä kirjakaupan alennusmyynteihin.

Ja se ei ollut hukkareissu laisinkaan. Sain puoleen hintaan Viettelevät villiyrtit kirjan.
Kuinka olenkaan iloinen! Siinä on niin hienosti esitelty villiyrtit, joita voin innolla kitkeä ruokapöytääni. Uusia idetoita, tietoa ja etenkin ihania reseptejä...oijoi...Kuinka rupesinkin innolla odottamaan uutta kasvukautta. Ai niin, ja lähtihän sieltä kirjakaupasta mukaan vielä auringonkeltainen, mukavan paksu luonnostelukirja. Pääsen ideoita tuhertelmaan muistiin, piirrusteltuina kuvina ja höpinöinä.

Kirpputorilta en löytänyt kuin hauskoja postikortteja.

Katupöly tunki jo sieraimiin. Taivaalla lensi yksinäinen joutsen.
Huomenna taas remontti jatkuu. Asentavat uutta pönttöä, keittiön putkia, kattoa rakennetaan ja mitä kaikkea. Vaan huomenna tuskin kadulla hiekka pölisee; rupesi satamaan lunta, ja reilusti! Maa on taas aivan valkeana.
Tämmöinen maanantai.

perjantai 24. maaliskuuta 2017

Rääkäisy aamuauringossa

Junanlähettäjä-fasaani on saapunut mestoille taas.
Aamuauringon ensisäteiden sarastaessa kuului tutun, joka keväisen fasaaniystäväni, mahtipontisen kovaa kuuluva reviirirääkäisy, hiljalleen heräävässä päivässä.

Pomppasin samantien tohveleihin ja nappasin kameran, toivoin näkeväni tuon kauniin kirjavan ukkofasaanin kinosten päällä pullistelemassa. Mutta ei, vaikka äänensä kuulin, en erottanut sitä hohtavan hangen ja ruskean risupensaikon seasta.

Noh..mukava herätys jokatapauksessa, täysin virkeänä käynnistyi päivä.

Viikonvaihteessa sitten kevättalkoillaan, tacoillaan ja vietetään kynttiläillallista; Eart Hourin innoittamana. Aurinkokin hellinee tänä pyhänä läsnäolollaan, että mikäs tässä on taas ihmislapsen ollessa.

Perjantaipähkinä: Montako tinttiä löydät kuvasta...? ;D

perjantai 14. lokakuuta 2016

Onnenlantti housussa

Tämmöistä ei voi sattua kyllä kenellekkään muulle kuin allekirjoittaneelle.

Heräsin aamulla ja sipsuttelin yölegginseissäni /kalsarisillani aamupuuron ja kahvin keittoon. Juu, juu. Vanhuus ei tule näköjään yksin, vaan meikäläinenkin vetää jo yöksikin lämmintä ylle, ei nukuta enää niin kuin Marilyn Monroe, eli pelkkää Chanel vitosta yllä.

No, joka tapauksessa, yöhousuni olivat siis ihoa myötäilevät, ja kahvia keitellessä, ihmettelin, että mikäs se polven/säären syrjässä kutittaa ja kaihertaa. Rupesin siitä rapsuttelemaan, niin lahkeesta tipahti 10 senttinen, siis raha! Tukka pystyssä ja silmät aamusumussa sitä katselin vähän aikaa monttu auki. Sitten vedin lahjetta ylös ja jalkaan oli oikein painautunut pyöreä lantin kuva kaikkine korkokuvioineen!

Sen verran aamutötterössä olin, että en tajunnut sitä jalassa olevaa jälkeä edes kameralla ikuistaa! Harmittaa näin jälkeenpäin vietävästi.
No, mutta ylkä oli vahvasti sitä mieltä, että se oli enne, että nyt tälle illalle eurojackpotti vetämään ja joutuin ihan! Ja ehkä vielä ihan varuilta pari raaputusarpaakin hommata, joita sitten sillä kolikolla raaputella...

.. jos onkin onnenlantti ja enne, eikä rahan tuloa ei voi estää millään ilveellä;D

Minulla ei ole mitään käryä, mistä se lantti oli yöhousuuni joutunut, ja mitenkä minä en ole sitä koko yönä huomannut tai tuntenut iholla häiritsemässä!?. Bhuahahaha...en ole ainakaan prinsessa, viittaan siihen satuun, jossa  prinsessa tuntee jopa herneen patjan alta, eikä pysty millään nukkumaan. Minä en tuntenut edes lanttia housussa. Ei ole "rinsessa" ainesta, ei... :D

Ei ollut (Huom!Vielä;) ) kuvaa ottaa valtavista Roope-setämäisistä kolikkovuorista, niin kuvasin sitten lasinkeräyspisteeltä löytyneen vuoren, paremman puutteessa...

torstai 13. lokakuuta 2016

Pitääkö olla huolissaan?

"..Kun talonyhtiön pihatalkoiden aikaan mielummin katson kotona telkkaria sälekaihtimet kiinni?" Nimimerkki: Lahjaton

 tai

"..Hukkuukko Kuopio kohta koirankakkaan, kun nykyisin tuntuu kaikilla kuopiolaisilla olevan yksi tai kohta vähintäänkin kaksi koiraa, että pitäisikö tästä olla huolissaan.?"

Tässä on vapaasti mukailtuna otteita viime torstain ´Pitääkö olla huolissaan?´ -ohjelmasta. Ja tänään tätä herkkua saadaan taas lisää. Tämä ilahduttava uusi ohjelmauutuus on nyt tullut muutamana torstaina, ja olen nauranut sen parissa ihan silmät vedestä sumeana. Minuun tämän ohjelman huumori uppoaa penteleen hyvin! Kirjailijoista /toimittajista sekä vierailijajäsenestä koostuvan paneelin  vastaukset ovat niin hersyvän hulvatonta sanansäilää ja tekstituotosta, että ei voi muuta kuin ihastellen kuunnella.

Olen NIIN iloinen, että tälläisiä ihan uusia ja hauskoja ohjelmia pullahtelee tarjolle.

Niin, ja mitä tuli vastauksiin:
Pihatalkoiden osalta ei tarvitse olla huolissaan, sillä panelistit innostuivat jakamaan jopa vinkkejä siihen, millaisin menetelmin näitä pihalla rehkiviä naapureitaan voi sitten huomaamattomasti tarkkailla sälekaihtimien välistä.

Ja Kuopiossa koirankakan sijaan, olisi enemmän syytä olla huolissaan, ainakin Kari Hotakaisen mielestä, humoristeista. Niitä kun on siellä joka kadunkulmassa vähintään kaksi ja torilla satoja; siellä on suorastaan suomen humoristikeskittymä: mutta kuten sitten lopussa todettiin, jossainhan sitä pitää olla paikka jopa humoristeille ja koirillekin. ;)

♥ ♥ ♥

Mitäs muuta mainittavaa tähän torstaipäivään: No putkipekka kävi lounasaikaan vaihtamassa pesukoneeseen liitettävän hanan käyttöventtiilin ja rakkaalta ystävältäni tuli mukava kirjeylläri! Kirjekuori oli, hieman vajavaisten osoitetietojen vuoksi, seilaillut vaikka sun missä, ja nyt vasta löysi oikeaan osoitteeseen.  Mutta ilo ja onni, että perille kuitenkin löysi. Sieltä sisältä putkahti kaksi hienoa ja näin pimeän aikaa todella tarpeellista heijastinta, vielä oikein led-valolla varustettuna, kyllä nyt kelpaa pimeällä ulkosalla hiippailla!
Kiitos siis BF ihanasta syysylläristä


Pitäisiköhän tästäkin puusta olla huolissaan...