Lyhyt viikonloppu

Pieni huilipäivä tässä välissä. Ja maanantaina taas mennään rahan takii.😆

Olen nautiskellut pitkin päivää torilta ostamaani tuoretta luomuruisleipää.
Päälle sipaus ihan oikeeta voita. Ja kuppiin kahvia. Kuinka voi ollakin pienet asiat antoisia.

Eilen ja tänään on ollut upea ja kuulas päivä.
Aurinko helottanut, kuin edellisen päivän lumituiskua ei olisi ollutkaan.

Ihmiset olivat eilen todella hyväntuulisena liikenteessä.
Työpäivästä huolimatta oli oikein hieno lauantai.

La Lunassa soitti pianisti ja pianon rauhalliset sävelet sai ihmiset rentoutumaan.
Ostoksien teko oli itsellekin suorastaan elämys. Pieni ripaus luksusta tavalliseen ostokokemukseen!

Kiitos Hienosta päivästä luottovaatekauppiaalleni. ♥

Taas tuli löytöjäkin tehtyä. Odd Mollyn metsänvihreä tunika ja tuo kuvakoosteessakin vilahtava upea rannekoru 😍

Kerkesin valokuvaamaankin tasarahapäivien tunnelmia. Ja siksi en voi olla laittamatta tähänkään koosteeseen muutamaa kuvaa, vaikka muotiviikko minun blogissani on nyt tältä osin tässä ja välillä katsellaan taas tätä elämää muulta kantilta.

Ajatuksena jatkon postauksissa vielä olisi, että tulisi kertausta kuluneesta kesästä ja keväästä valokuvien myötä. Eli se on sitten sekalaista koostetta niin ruokaa, luontoa kuin muutakin sälää. Pääasia, ettei jäisi tyystin unholaan postaamatta jääneet kuukaudet ja tapahtumat kuvine ja tarinoineen. Blogipäiväkirjani kun tämä kuitenkin on.

Mitäs muuta, niin.!
Neulelangat ja puikot on taas kaivettu esiin.
Jospa näinä syysiltoina saisi jotain lämpöistä loihdittua.
Katsotaan.

Muotiviikon päätös

Tänään vaatekaappini vuosikirja sulkeutuu.
( Siellä varmaan osa lukijoista jo huutaa hallelujaata, että no jo oli aikakin 😉😆)

Mutta vaatekaappini sulkeutuu kuitenkin hienoissa tunnelmissa.
On lauantai : suosikkipäiväni sekä Lifestyle La Lunan juhlaviikon hieno huipennus ja tasarahapäivät.
Putiikissa juhlitaan mm. tarjousten, musiikin ja uutuuksien parissa.
Eli; kannattaa kurkata sekä La Lunan verkkokauppa että facebook- sivut.💙💙💙

Tänään on työpäivä itsellä, mutta eiköhän juhlahumuunkin ennätä ja katsomaan vähän syysuutuuksia. Ja toivottavasti myös valokuvaamaan tunnelmia.

☃ ☃ ☃

Eilen satoi lunta!!!

Sitä tuli ihan reippaasti.
Aiheutti hankaluuksia, ihmisiä kaatui liukkaalla ja autoja ajeli ojaan.
Säätä päiviteltiin ihan joka suunnassa minne korvansa käänsi.

Iltapäivällä sade muuttui kuitenkin jo vedeksi.
..Mutta yhtä jännittävää se on näköjään aina, nähdä että minkä väristä se lumi tänä vuonna on.
Ja valkeaa näytti yhä olevan😉

Tulossa muistelua ja muotia

Minulla oli pitkä tauko, kun en jaksanut blogimaailmassa touhuta.
Energia, motivaatio ja aika oli jotenkin täysin loppunut, enkä saanut tällä saralla mitään aikaiseksi.

Siksipä.
Mietin että mistä aloittaisin. Ja lamppu syttyi.
Päätin lähteä purkamaan kuluneita muistoja ja päiviä ensin vaatekaapin kautta.

Eli koko ensi viikko tulee postausta vaatekaappiini tirkistelyn kautta.
Kaikki vuodenajat.
Ei, enkä ole muotibloggaajaksi siirtymässä (huutonaurua...), mutta huomasin kesävaatteita talviteloille pakatessani, että vaatekaappi se vasta kertookin omaa muistojen kirjaa.

Sen lisäksi, että kertaan näiden vaatekuvien kautta omia kuluneita päiviä ja kuukausia, se on onnittelukooste luottovaatekauppiaalleni, jonka kivijalkaputiikki täytti juuri vuoden ja jonka löysin heti omakseni.

Siitä tuli kerralla luottovaatekauppani. Palvelu on yksilöllistä ja hyvää. Vaatteet sopivat minulle. Kauppias kuuntelee toiveeni ja osaa jo esitellä suoraan sellaiset vaatemallit ja uutuudet, jotka minulle voisivat sopia ja pukevat tämän 

muumimammamaisen 

lyhyen ja pyöreän varteni 

niin nätisti kuin se suinkin on mahdollista.😆😂

Joten, rakkaat lukijani.
Tämä tuleva muotiviikko ei ole kaupallinen yhteistyö. Se on minun henkilökohtainen vaatevuoteni, vaatekaappini ja onnitteluni ihanalle Life Style La Lunalle.

 🍃🍂

Mutta sitten vielä tähän päivään ja kuluneeseen viikonloppuun.

Eilen kävin shoppailemassa.
Yllätys yllätys. Ostin jo jouluunkin liittyvää sisustustekstiiliä ja pari käytännöllistä pöytä/jakkaraa, joihin saa kivasti kätkettyä kaikkea kodin irtosälää. Tai vaikka neulelangat ja työt.

Joulutekstiileistä vielä sen verran, että minullahan joulukausi avautuu huomenna eli lokakuun 1. päivä. 😃 Hillitysti, mutta kuitenkin. Eli hissunkissun glögit porisee, pasteijat paistuu, kodin tekstiilit vaihtuu, kulta, hopea ja kaikenlainen kimallus lisääntyy, kynttilät ja valot lisääntyy. Jouluaiheiset elokuvat täyttävät sunnuntai-iltapäivän lepohetken ja näin edespäin...

Tänään ohjelmassa päivällinen eli paistan haukimurepihvejä, joita tarjoan eiliseltä jääneen metsäsienikastikkeen kanssa. Aurinkokin rupesi pilkistämään ja ulkona on ihanan rapea sää. Mikäs tässä ollessa.

Leppoisaa sunnuntaita kaikille ♥

Terveitä päiviä...

Niitä arvostaa taas niin paljon.
Vihdoin alkaa haistaa ja maistaa.
Äänikin jo kulkee hissukseen.

Muutenkin alkaa taas ihmiseltä näyttää.
Pari viikkoa on mennyt ulkoiselta olemukselta lähinnä muistuttaen zombien ja Einsteinin risteytymää. Aamulla ulos lähtiessä nappasin oikein selffien, kun olin niin onnellinen; aurinko paistoi ja oli vapaa päivä. Tunsin itseni terveeksi pitkästä aikaa.

Eilinen meni töissä.
Illan kohokohta oli Star Wars elokuva ja tieto siitä, että aamulla voi nukkua pitkään. Mutta eihän sitä malta sitten maata sen pidempään. Mutta vötkyilin kuitenkin ! Kylläääh!
Venyttelin ja vötkyilin. Hitaasti sitten hiivin kahvia tulille laittamaan.

Illalla keittelin lempeän tulista haukipullakeittoa ja päiväkahvilla herkuteltiin pitsapiirailla.
NIIIN suuri riemu on taas ruokakin maistaa ja haistaa...elämän pieniä iloja!

Brysselin kaalia ja riemua!

Rinnassa köhä edelleen röhisee,  mutta samalla myös riemu!
Olin voittanut Sarin kotona -blogin arvonnassa Happy Mondayn ihanan party-setin! 

Minulla on jo mielessä muutamatkin kinkerit mihin pääsen voittoani käyttämään.
Voi tätä ilon sunnuntaita! 🙌

Mitäs muuta.
Laskiaissunnuntai, vaan ei ole pullia vastuksena millä herkutella.

Sen sijaan ruusukaalilla olen herkutellut ja jäätelökahvit jälkiruuaksi vielä naamariin hutasin.
Olympialaisiakin on tullut seurattua, etenkin hiihtoa ja muutenpa olen vain hissunkissun koittanut itseäni hoivata kuntoon.

Pitkäveteinen pirulainen on tämä tauti. En muuta sano. ..hmphfffff😒

Ilveksen jäljissä

Aamukävelyllä silmiin osui ison tupsukorvaisen katin suuret tassun jäljet hangessa.
Ilves.
Siitä se oli mennä kepsutellu.
Vertailun vuoksi alemmassa kuvassa on vieressä ison miehen kämmenen jälki.

Helmihyvää ja huonoa

Helmikuu käynnistyi.
Itsellä ei niin hirmuisen heleissä tunnelmissa, lenssua pukkaa ja yskä saa silmätkin pullistumaan kuopistaan ulos.

Pakkanen paukkuu tänään ja aurinko antaa valoaan. Se tekee aina hyvää. Jokainen aamu ja iltapäivä on ilo huomata, että valoisampia aikoja kohti olemme menossa.

Minulla on taas sata projektia menossa.
Henkilökohtaisia sekä työhönkin liittyviä. Siksi tämän blogin pitäminen on nykyisin tämmöistä: harvakseltaan horinointia.

Valokuvaushommatkin ovat olleet jäissä. Ohimennen tulee kännykällä räpsittyä, vaan järkkärin räpsyttely on ollut luokattoman huonoa. Kaipaan sitä touhua niin kovin, etenkin luontokuvausta. Toivottavasti siihen tulee pian muutos. Saisin kuvausretken tai päivän varatuksi..

Mutta nyt. Rupean juomaan kuumaa ja valloittamaan pyykkivuoria.

Leppoisaa lepoa ja terveyttä kaikille ♥

Nietoksissa aatoksissa

Lunta tuli eilen reippaalla otteella.
Oli autoilijalla, pyöräilijällä ja jalkapatikkalaisellakin tekemistä muhjussa matkaa tehdä.

Mutta...tulipahan kerralla talvisen jouluisat maisemat.

⛄⛄⛄

Tänään olen miettinyt kuluvaa vuotta.
Tai oikeastaan kulunut viikko on saanut minut syvempiin mietteisiin. Mietteisiin siitä, että elämää ei oikeasti voi kovin tarkkaan suunnitella, ei edes viikkotasolla. Tai voi, mutta sitä havahtuu kyllä useammin siihen totuuteen, ettei se elämä sinun suunnitelmiasi kuuntele. Se tekee niinkuin haluaa.
Heittää kapuloita, kauheuksia tai suuria iloisia yllätyksiä matkallesi, jolloin elämäsi onkin kuin salaman iskusta ihan uusilla raiteilla tai ainakin hetkeksi ihan vinksin vonksin.

Ja vaikkei omassa elämässä tapahtuisi mitään ihmeellistä, niin läheisten tai tuttavienkin elämän kolhut ja yllätykset vaikuttavat väistämättä myös itseesi ja sinun elämääsi. Niin se vain on.

Kulunut viikko on ollut hyvä muistutus taas siitä, että ihmisen on hyvä elää jokainen hetki, läsnäollen ja aistit avoinna ja herkkinä. Pienet turhuudet ja nipotukset on hyvä unohtaa ja katsella kaikkea vähän armollisemmin. Kokonaisuutena, jossa pienet säröt ovat vain luonnetta tuovia ja kasvattavia osia.
Nauttia hyvistä asioista, tuijottamatta epätäydellisyyksiä tai niitä asioita, jotka eivät niin miellytä.

Siispä: Aistit avoinna itse ainakin nautin tänään valkoisesta hangesta, kynttilöiden liekkien loimusta, saunan lämmöstä, tippuvista hikipisaroista nenän päässä, ruuan tuoksuista ja mauista.
Sekä rakastan minulle tärkeitä ihmisiä, jotka on elämäni polulle heitetty (tai heittäytyneet), niin pyytettömästi kuin vain voin ja suinkin osaan.  

Nautitaan elämästä ja sen kauniista puolista.
Jk. Eikä stressata joulun tulostakaan. Se tulee kyllä ilman stressiäkin. Katsellaan vaikka tähtitaivasta hössötyksen sijaan...✨☆✨

Let it snow!

Lunta⛄
Lunta⛄
Lunta⛄

Eilen.
Aamulla, kun verhoja raotin, niin silmiini avautui valkea maa aamun hämärän hyssyn keskeltä.
Ja taivaalta tuprutti hiutaleita vain lisää ja lisää.
Silmissä syttyi lapsenomainen valo ja tuli heti jouluinen fiilis.

Eilisen aamupäivän lumi tuntui ensilumelta.
Sitä satoi kauniisti, kun ikkunan edessä istuin ja kirjoitin.
Suuret lumihiutaleet tanssivat ilmassa kuin jouluelokuvien sokerihuurteisissa kohtauksissa.

Olo oli kuin olisin heiluttanut edessäni sellaista kaunista  lasikoriste-esinettä, jonka sisällä on vettä, ja kun ravistat sitä, pieni sisään rakennettu maisema onkin kimaltavan lumipyryn keskellä.

🍁 🎃 🎆

Viikonloppuna oli kekri- ja halloweenjuhlia monissa paikoin.
Itsellänikin on yleensä ollut joka vuosi jonkunlaista halloween-kemua, vaan nyt...nyt minä vain rauhoituin.

Saunoin, poltelin kynttilöitä ja söin savulohileipää ja palan porkkanakakkua.
Saunan jälkeen katselin järven takaa näkyvän kekri-juhlien ilotulituksen. Se oli hieno. Turhan kaukana vain kuvata. Ja lumisadekin oli muuttununut vetiseksi rännäksi, suotta olisin kameraa kastellut. Katselin vain ja nautin upeista isoista raketeista, jotka valaisivat koko taivaanrannan.

Hmmm--- ja ostinhan minä eilen ensimmäiset joulukonvehdit. Ihan pienen hassun rasian vain.
Niitä tänään tässä kahvikupposen kaverina mussuttelen...✨☆⛄

Pieni irtiotto

Ihan ensiksi.
Syvä pahoitteluni lukijoilleni ja kommentoineille, että ehdin ihanien kommenttieni pariin vasta tänään. Olin pienellä vapaalla ja sitä myöten vapautin itseni myös hetkeksi tästäkin touhusta täysin.

Ja mitä sitä irtiottona tulikaan tehtyä.
Noh...syötyä ainakin! Herkuteltua!

Naurettiinkin siskon kanssa, jotta nytpä leivottiin semmoinen juustokakku, että suonet tukkeutuu  pelkästään kakkua katsoessa.
Kehveli, vaan oli se syntisen hyvää. Onneksi oli useampi ihminen herkkua jakamassa.

Kaloreita tuli poltettua sitten haravan varressa sekä omenoita lajitellessa.
Lumitöihin ei vielä päässyt.
Ensimmäinen lumi tuli ...
...ja suli. Samantien.

Sitten kierreltiin valokuvaamassa, vähän ostoksilla ja ihastelemassa muuten vaan kaikkia kauniita paikkoja.

Välillä pelattiin pleikkaria.
Kyllääh ..aikuiset ihmiset! Vaan eipä taida niin "tosi aikuista" minusta saada, etteikö pieni pleikkaturnaus välillä tee terää.

On tullut oltua tässä jo töiden äärillä, etten enää kaikkia kivoja vapaa-ajan puuhia taida edes muistaa.
Kiva irtiotto.
Liian lyhyt vaan.
Vielä olisi pitänyt puuhata vaikka mitä muutakin hauskaa.

Seuraavan kerran sitten ...

Syksyn puut

Pikku fasuja ja ratiohommia

Ei kerkii taas joka kohtaan.

Viikko oli hektinen, pitkiä päiviä ja mainos- sekä radiohommia.
Valokuvaamaan en ole ehtinyt.
Pikaisen räpsyn sain ruokailevista nuorista fasaaneista.

Tänään on onneksi ihan vapaata.
Kalakauppiaalta ostin valmista haukimassaa.
Siitä pyöräyttelen jotain sunnuntaiherkkua. Pyykkihuolto on päivän ainut pakollisuus. Muuten teen mitä hotsittaa!

Eilen illalla kävin vielä töiden päällä shoppailemassa. Uudet ulkoiluhousut läksi kauppakassiin ja parit joululahjatkin löysin.

Mutta nyt..sunnuntaista nauttimaan 🙌

Kanelin ja kaalin käryä

Miten olikin ihana lauantai eilen.
Voimaannuttava, puuhakas, olematta kuitenkaan kiireisen tuntuinen.
Minusta kuulkaas tuntui, että eilisen ansiosta otsasta suli pari syvää ryppyä ja onnellisuus hiipi silmäkulmiin sekä poskipäihin.

Pyörän- ja konehuoltohommien jälkeen tehtiin iso kattilallinen lammaskaalikeittoa ja uuniin kypsymään muru-omenapiirakka.

Piiras tosin kärähti taas pikkuisen. Minulle se on enemmän sääntö kuin poikkeus, joten eipä tuo haitannut. Paiskattiin paksua vaniliasoossia kylkeen niin, avot. Saatiinpa makoisia huutonaurujakin, kun yritettiin huvikseen tehdä kauniita annoskuvia omenapiirakka-vaniliasoossilautasesta.

Noh, eihän siitä mitään tullut!
Annoslautaset olivat kuin yhtäaikaisen räjähdyksen ja oksennuksen jäljiltä.
Tassilla oli enemmän soossia kuin piirakkaa, eikä siitä ei ottanut tolkkua, että onko kyseessä kinkku- vai omppupiirakka! 😆😅😂

...Joten mennäänpä kuvakollaasissa ihan rustiikkimeiningillä ja turhia kaunistelematta vaan.

🍁🍂🍃🍃🍂🍁

Illalla, kun hiippailimme lauantaisaunasta syyshämärään olohuoneeseen, eräjorma sanoi: "Täällä tuoksuu joulu.."

Minun tuli hyvä niin hyvä ja rauhallinen olo siinä hetkessä, kun katselin kylpytakki päällä edessäni hiippailevaa saunapuhdasta miestä iltavalaistuksessa ja kotona tuoksui kanelilta.....
ja lammaskaalilta!

 🍁🍂🍃🍃🍂🍁

Tänään aion jatkaa tehokkaalla, rauhallisuuden ja hötkyilemättömyyden linjalla!
Ulkoilua, Neiti Marple ja Strömsöötä, ehkä iltapäivätirsat, omppupiiraskahvit..villasukkadiskoilua sekä lukemista.

Siinähän sitä, sunnuntaita ja tekemistä jo kerrakseeen.

Rannoilla järvien

Nämä kuvat otin noin reilu viikko sitten.
Syksy on edennyt selkeästi.
Tällä hetkellä maisema on jo aivan eri kirjava.

Toivon, että aurinko suo tänään säteitään ja pääseen kuvaamaan, miltä maat ja mannut näyttävät tällä hetkellä.

Oktoberfestit ovat parhaillaan Münchenissä käynnissä. Tänä iltana olisi teemaan liittyvää juhlahumua itsellekin tarjolla.

Katsotaan miten naisen käy; vai voittaako villasukat ja Avara luonto -ohjelma tämän kisan 6-0. 😆

Teknisiä vaikeuksia ja työkiireitä

Voi tätä tekniikkaa.
Joskus kun se alkaa temppuilemaan, niin niitä ratkoessa sitä sitten kasvatetaan pari harmaata hiusta päähän.
Taisi tulla tällä viikolla viisi harmaata. Kyllä.

Mutta, eipä siinä mitään, elämää on tääkin.
Ja nyt ollaan taas niin sanotusti blogi-sorvinkin ääressä.

Aloitetaan nyt tämä lauantai-ilta kärpässienikuvalla, johon on pujahtanut eräs pitkäjalkainenkin syysvipeltäjä.

Huomenna lisää, kun on vapaapäivä. Ai autuutta, pitkästä aikaa.

Mehukasta satoa

Syksyn ihaninta antia.

Ihastelen suuria kanttarelleja, punaposkisia omenoita ja kaikenkirjavia kasviksia.
Nautiskelen niistä tehtyjä tuoremehuja päivittäin.
Kerään sisääni energiaa, kuten koivut, jotka imevät jo lehtivihreäänsä lehdistä takaisin varastoon ensi kesää varten.

Maa tarjoaa parastaan ennen kuin talvi peittää sen valkoiseen ja pehmeään peittoonsa.

Sunnuntaikahvilla ♥

Eilein sunnuntaina paistoi aurinko upeasti!

Tuli pieni kesä hetkeksi takaisin.
Se oli kuin intiaanikesän pikkuserkku, joka kylässä piipahti ja lämmöllä sekä paisteellaan helli sunnuntaipäivän raukeita viettäjiä.

Kesäinen marjakakku maistui sunnuntaikahvilla, suut oli messingillä kuin suvisena päivänä laiturin nokassa.

Ja mikä parasta, maanantainen arkiaamu ja aurinko on täällä taas. Ihanaa!

Lauantaisatoa..

...torilta 😊

Näistä koristekurpitsoista olisi tarkoitus jotain asetelmaa vielä jossain vaiheessa väsätä.
Nähtäväksi jää, tuleeko tekemällä tehtyä sitten mitään, vai asettuuko ne vaan sinne minne asettuu ...

Kivoja väripalleroita ne on. Vastustamattomia!

Chiliruukku löysi tiensä uuteen kotiin. Suuren suureen noita-nokinenän kahvipannuun.

Mustikassa

Street- ja homefood

Viikko vierähti taas vilkkaissa merkeissä.
Kiirettä piti, mutta onneksi oli kuitenkin sen verran aikaa, että ehdin kierrellä ja nauttia mm. kansainvälisestä tunnelmasta, eri maiden erikoisruokaherkkujen parissa.

Kerkesin myös kuluneena viikonloppuna viettää aikaa ystävien kanssa rokkitunnelmissa ja haukiburgereita väsäillen.

Säätkin suosi! Sekä perjantaina että lauantaina paistoi aurinko. Oli ihanaa nauttia kauniissa auringonpaisteessa virvokkeita,  nauraa niin että silmistä vesi tirskui ja vatsalihakset olivat krampata, kuunnella musiikkia sujuvasti mukana hoilaten..Hauska viikonloppu ♥ Voimaannuttava.