Eilisestä Erkistä vielä

Eilen jäi Erkin päivän kansan viisaudet ja uskomukset kirjaamatta, kun tintin pesäpuuhat riemastuttivat niin, että unohtui koko "Eki".

Eilinen oli tärkeä päivä, sillä se ratkaisi lähestulkoon koko tulevan kesän sään ja siitä katsottiin kesän alkavaksi. Sananlaskuja tuohon päivään on lukuisia eri puolelta Suomea. Yleisesti ottaen niissä toivottiin Erkin päiväksi sadesäätä, koleaa tai pilvistä, sillä aurinkoinen sää olisi tarkoittanut pilvistä kesää ja huonoa viljavuotta. Tulevan kesän osalta eilinen sää oli täällä päin oikein mainio. Oli pilvistä, viileää ja vähän vettäkin tihuutteli. 
 

" Jos Erkki tulee kukka kädessä, niin Jaakko tulee kakku kainalossa."

" Erkki turijus turkki päällä, kesän kaiken paita päällä." 

Eli kylmä Erkki tiesi lämmintä kesää, sitä odotellessa...

Sukkasunnuntai

Sukkasunnuntai ja ensimmäinen pääsiäispäivä, paasto on päättynyt ja mm. ortodoksit ovat kiertäneet yöllä kirkkoa tunnelmallisessa yösaatossa.

Paaston aika ja piinaviikko on siis vihdoin ohi  ja on viimeistään aika nyt kaivaa paistit sekä herkut pöytään ja mutustella kanan- ja suklaamunia vasukaupalla.

Mutta mistä nimi sukkasunnuntai..?
Tähän on kaksi tulkintaa, joskus tällä tarkoitetaankin sunnuntaita, joka edelsi hiljaista viikkoa, nimi tuli siitä, että piti olla hiljakseen, ihan sukkasillaan hiippailen vaan, mutta kun sukkasunnuntaista puhutaan tänään, on sen nimen merkitys aivan päinvastainen, saa iloita ja riemuita niin, että sukatkin lentävät jalasta 😄

Pääsiäisen seudun sää on ollut niin oikukkaan nopeasti vaihtelevaa ja koleaa, että valokuvaus ja kevään merkkien bongailu on ollut suoraan sanottuna haastaavaa. Pitkänä perjantainakin sää vaihteli puolen tunnin sisällä vuoroin paisteseen, ja samassa hetkessä taivaalta tulikin sankkaa lumipyryä ja taas paistetta, pilvistä, lunta ...edestakaisin vaihtuen! Ei perässä ole tahtonut pysyä. Lisäksi tämä pakkanen ja kylmyys on saanut kaikki keväänmerkit ottamaan takapakkia.

Mutta vielähän tässä on pääsiäistä jäljeltä.

Pikku suviyöt

Nyt eletään, pääsiäisen ja lankalauantain lisäksi, pienten suviöiden aikaa.

Pienet ja isot suviyöt oli kansanviisauksien mukaan tärkeitä öitä tarkkailla lämpötiloja.
Pienet suviyöt ovat huhtikuun 14-16. päivä ja suuret suviyöt 23.-25.4. välisinä aikoina.

Näille öille toivottiin (ja toivotaan) lämmintä säätä, sillä se tietää lämmintä kesää. Erityisen tärkeä on Jyrkin yö, joka on iso suviyö 23.4. Nimittäin, jos sillon on kylmä sää, on kylmää säätä luvassa vielä 30 yötä eteenpäinkin.

Tikkutiistai

Tänään on syytä vuoleksia sytykeitä varastoon, sillä tikkutiistaina vuollut sytykkeet ovat erityisen hyviä, tiesi vanha kansa kertoa.😊

☔⛇☔

Silmäni olivat, lippareunaisesta hatusta huolimatta, tänään täynnä räntäsadetta ulkosalla liikkuessa. Miten voikin tämä kevään tulo olla näin hidasta täällä tänä vuonna...aaaaaaaaaaarggggghh.

Tein jo vähän pääsiäisen ruokahankintoja. Kaupassa oli yllättävän, melkeinpä järkyttävän hiljaista. Ison marketin kassalle pääsin suoraan, ei jonoja laisinkaan. En muista milloin näin olis tapahtunut iltapäivän ruuhka-aikaan, vaan ilmeisesti säällä oli osuutta asiaan tai sillä, että suurin osa jättänee pääsiäisostokset vielä lopummalle viikkoa. Itsekin tuoretuotteet hiippailen ostelemaan vasta torstaina. Nykyisin taitavat kaupat ja ravintolat olla pitkänäkin perjantaina auki, vaan minulle se on jo jotenkin rauhoittumisen päivä...

Nostalgisia kaikuja niiltä ajoilta,
kun kaupat olivat kiinni koko pääsiäisen seudun,
pitkä perjantai oli toooooooooosi pitkä,
kaikki, siis ihan kaikki😉 paikat olivat kiinni,
eikä pahemmin saanut riehua, eikä mökästää.

...ja torstaina kaupoissa sekä A-marketissa olivat ruuhkat sen mukaiset, kun kaikki hamstrasivat yhtä aikaa apetta ja aperitiivia pitkiksi pyhiksi varastoon. Oi niitä aikoja ...😄

Yötäpäivää

Kevätpäiväntasaus.
Päivä ja yö ovat lähestulkoon yhtä pitkiä kaikkialla maapallolla. Pohjoisnavalla alkaa puolen vuoden pituinen päivä ja etelänavalla yö, aamu-uutisissa kerrottiin. Tästä sitä lähdetään kohti valoisampia vuorokausia ja kellojakin siirrellään taas kesäaikaan ensi viikonloppuna. Siitä touhusta en tosin niin välitä, minun unirytmi sekoittuu näistä siirroista pitkiksi ajoiksi.

Entisaikoina kevätpäiväntasauksen päivään liittyi tärkeitä suoritettavia askareita, sillä silloin tehtiin tulevaksi kesäksi ottavimmat ongenvavat ja uistimet.  Myös ei toivotut pajukot, lepikot ja lutikat hävitettiin tehokkaimmin juuri kevätpäiväntasauksen tietämillä.

    🌗 🌗 🌗

On niin rentouttava ja mukava viikonloppu takana, että vieläkin sen muistot kantaa ja maanantai ei tunnu yhtään niin rasittavalta kuin tavallisesti. Pakkanen oli yön aikana kirinyt ihan reippaisiin lukemiin, vaan jospa tämän pakkasen jälkeen rupeaisi yötkin jo olemaan suojan puolella, lumet täältäkin lähtisivät, pyöräteiden jäänilput sulaisivat ja kevät tulisi kohinalla. Ainakin säätiedot lupaavat  suorastaan "vyöryvää helleaaltoa" loppuviikkoa kohti.

Eilen yritettiin joutsenia bongailla, sillä niitä oli nähty lauantainakin ihan 7 yksilön rykelmässä, mutta eilen ei ollut etelätuulta, jonka myötäisenä muuttolintuja eniten näkyy tulevan, eli ei nähty joutsenia, ei. Ensimmäisen, yksinäisen lokin sentään näin korkealla, sinitaivaalla jo liitelevän.

Maaliskuu maata näyttää

Se on taas uusi kuukausi alkanut.

Viime aikoina on lunta tullut tuutintäydeltä, välillä pakkanenkin paukkanut ja nyt on taas suojakeli aamulla tullut ovesta vastaan.

"Kevät keikkuen tulevi".

Löysin Luonnossa sivustolta tuolle sanonnalle seuraavanlaisia tulkintoja:

• Keväällä sään vaihtelu on suurta, vuoroin lämmin, vuoroin kylmä. Kevät on myös pariutumisen aikaa luonnossa, kuin myös neitojen keimailu ja kirmailu, pitäessään hauskaa. Lähde; Kalevalaisessa runoudessa?

• Kevät oli aikanaan ihmisille vaikea vuodenaika, ruokavarastot olivat tyhjentyneet talven jäljiltä. Nälkä oli, että näköä haittasi. Seurasi heikkouden tunne ja hoippuvaa kävelyä. Keväällä luonto herää eloon ja antaa uuden mahdollisuuden ravinnon keräämiselle. Saattaa juontua mahdollisesti 1600 -luvun lopulta, jolloin koettiin yksi suurista nälänhädistä. Silloin lähes kolmannes väestöstä menetti henkensä ravinnon puutteeseen.  

 

Eli keikkuen tuleva kevät saattoi siis tarkoittaa säiden vaihteluita, naisten keinuvia lanteita tai nälästä huojuvia kansalaisia. Mutta, niin tai näin...ei muuta kun lanteet keinuen kohti maaliskuuta, toivottavasti ei heikotuksesta heiluen kuitenkaan.
Ja jos ei keiku eikä keinu mikään muu, niin säätilat ainakin; se on niin nähty ja koettu 😆.

Pitkiä pellavia ♥

Pulkan naru käteen ja menoksi... :D

Virallinen laskiaispäivä on tänään.
Eli on aika pistää lihaisat ja laardiset hernerokat tulille, pannukakut ja pullat uuniin tai paistella blinikasoja runsaan smetanan kera. On viimeinen hetki aikaa herkutella ja mässäillä, sillä huomenna on edessä tuhkakeskiviikko, jolloin alkaa paaston aika ennen pääsiäistä.

Laskiainen nimitys on tullutkin alunperin tuosta paastoon laskeutumisesta: laskeudutaan paastoon. Seitsemän viikkoa, pääsiäiseen asti pidättäydytään mm. lihan ja kananmunien syönnistä, ja pääsiäisenä on sitten taas ilon, juhlan ja yltäkylläisyyden aika. Saa herkutella lammaspaistilla ja keitellä kananmunia vasut täyteen.  Minulla tämä paastoilu toteutunee(!?) sellaisena "semipaastona"; että kasvis- ja kalaruokaa on pöydässä entistä enemmän ja lihan mutustelun vähennän minimiin. Mutta kiva on joka tapauksessa hieman keventää ja niukentaa ennen pääsiäispöydän herkkuja.

Laskiaiseen liittyi paljon kansanuskomuksia ja tapoja, joita piti noudattaa, jotta turvattiin tulevan kesän sato ja vältyttiin hyttysiltä sun muilta riesoilta:

Kotitöiden tekeminen lopetettiin laskiastiistaina varhain iltapäivällä, jotta työt olisivat sujuneet joutuisasti koko vuoden. Sauna lämmitettiin niin, että ehdittiin kylpeä valoisan aikana. Ja saunassa piti olla hiljaa, että välttyi kesällä hyttysten puremilta.

Tulen sytyttämistä hellaan vältettiin mahdollisimman pitkään laskiaisaamuna, sillä tupa jonka piipusta savu ensimmäisenä kohosi, sai kesällä riesakseen kaikki hyttyset ja kärpäset

Ruoka tehtiin niin rasvaiseksi kuin suinkin; oli rasvarieskaa, rasvamakkaroita ja läskistä hernekeittoa, sillä rasvan piti oikein kiiltää sormissa. Mitä enemmän rasva sormissa kiilsi, sitä pulleampia tuli talon sioista ja lehmät lypsivät paremmin. Ja sormia ei saanut missään nimessä mennä nuolemaan, sillä sormennuolija sai haavan sirpistä. Voin syöjä sen sijaan käsitteli viikatetta vaivatta.

Mäessä laskiaistiistaina huudeltiin ja toivoteltiin pitkiä pellavia, ja muutenkin kaikkea hyvää, etenkin itselle, ei niinkään naapureille, joille toivottiin ilkikurisesti vaikka näin:
(Lähteet: Suuri perinnekirja, Karisto 2008 & tunturisusi.com)

"Liu lau laskiaista!
Meille pitkii pellavii ja
naapurille tippuroi, tappuroi!"
- Lyyli Nieminen, Vehkalahti 1968

Tuosta kun pulkalla alas livauttaisi, saattaisi vähän mahan pohjasta kouraista :D ...mutta tulisi ainakin pitkiä pellavia.

Karhu kääntää kylkeään

Kevät-Matin päivä.
Syys-Mattikin on sanonnoissa olemassa, eli syyskuun 21. on Apostoli Matteuksen päivä, Matteus, Mattias, joka kansanpuheissa kääntyi Matiksi. Molempia Matteja on käytetty sanonnoissa ja ennustuksissa, mutta etenkin  kevät-Matin (myös talvi-Mattia käytettään) päivä on ollut tärkeä "etappipäivä", jolloin  tarkkailtiin erityisen tarkkaan säätä, jotta tiedettiin, mitä tuleman piti, kun kuukaudet eteenpäin vieri ja päivä päivältä kevät kurkisteli ovista ja ikkunoista.

"Mattina karhu kääntää kylkensä."

"Mitä Mattina, sitä Marjana."

"Mitä Mattina malolla, sitä Marjana vaolla."

 "Jos Mattina pyryttää, niin sitten on Matin päivän jälkeen 7 isoa pyryä ja jokaisella isolla pyryllä 7 pienempää pyryä" eli puhuttiin seitsemästä ukkopyrystä ja neljästätoista poikapyrystä.”

"Matti avaa lumiportit ja lyö yhdeksän lakkia kannon päähän.” Tarkoitti siis vielä yhdeksää lumisadetta.
 
Ei kuulosta kovin hyvältä, koko aamupäivän pyrytti. Mutta on tuiskusäistä jotain hyvääkin tiedossa, ainakin viherpeukaloille ja viljelijöille, sillä Matin tuisku ennusti hyvää kasvuvuotta kaikille kukkiville viljelyskasveille. 

Pelkkä lumisade Matin päivänä, ilman pyrytystä,  tiesi hyvää marjavuotta, paljon hyttysiä, kärpäsiä ja muita hyönteisiä. Tätä ötökkäriesaa saattoi kuitenkin ennalta ehkäistä näin:

"Matinpäivänä ei saa enää ruveta pitkälleen sen jälkeen kun on noussut ylös, ettei syö kesällä itikat."

Matin päivä aurinko antoi lupauksen poutaisesta kesästä ja lämpimästä heinäkuusta. Ja jos Matin päivänä räystäät tippuivat, niin saattoi luvassa olla pitkä kesä. (voi..ei tipu räystäät täällä...)

Elikkäs elikkä, nuiden oppien mukaan ei kyllä hirveän hyvältä näytä ja tulkinnanvaraa on hurjasti, sillä on niin sekava tuo sää ollut tänään. Alkuun lunta pyrytti koko aamun ja aamupäivän, muuttuen  siitä päivällä puoliauringoksi ja lumisateluksi.  Näin ollen, luvassa pitäisi olla siis vielä hirveästi pyrykelejä, hyvä vuosi itikoille, viljelyskasveille ja marjoille sekä vielä pitkä kesäkin, kun aurinkokin pikkuisen pilkisteli.

Jäädään tarkkailemaan miten käy.

Mutta se ON perjantai..ja en oo radalla taaskaan😆. Vaan viikonloppuna on suunnitelmissa vähän isompi siivouspoperaatio, lisäksi meinasin ideoida parvekkeen uutta kevätilmettä ja tutkia, jos ehdin, uusia silmälasimallistoja, aikomuksissa hankkia uudet kakkulat jossain vaiheessa kevättä. Nämä nykyiset GANT:in pokat on kyllä olleet todella mieluisat, mutta pitäähän sitä ainakin sovitella uusia pokamallistoja, uusi kevät- ja kesäilme, kun tukkakin on erilainen, niin ihan erilaiset tai väriset pokat voisi olla kivat.

Paavalista talven selkä taittuu

Ennen vanhaan viljellyt viisaudet ja sananlaskut ovat mielenkiintoisia. Keräilen niitä luontokalenteriini.

Tammikuu ja helmikuukin ovat ns. sydänkuukausia, eli kuukausia, jotka jakavat talven kahtia. Tähän ajankohtaan liittyi ennenaikaan paljon erilaisia sanontoja ja ennustuksia, jotka ennustivat tulevan kevään ja kesän säitä sekä niiden kautta tulevia satonäkymiä.

" Jos varis raakkuu sydänkuiden aikaan aamulla, tulee nuoskasää, jos illalla, tulee pakkaset."

" Tammikuun ensimmäisestä suvesta 200 päivän päästä pääsee ruista puimaan."

" Minkä Heikki helpottaa, se maaliskuussa maksetaan"

Eli esim. yllä mainittu tarkoittaa suomeksi sitä, että jos Heikin päivänä 19.1. on lauha sää, maaliskuussa on odotettavissa pyryä ja pakkasta.

Tänä vuonna Heikin päivänä oli lähes kolme astetta plussaa, eli katsellaas nyt, saadaanko maaliskuussa sitten vielä pakkasta ja pyryttelyä.

Mutta sitten Paavaliin, eli tähän päivään. Paavalin päivän uskomukset ovat ristiriitaiset; jossain paikoin toivotaan täksi päiväksi leutoa säätä ja toisin paikoin taas sananlaskuissa toivotaan hyvin kylmää säätä:

" Jos ei pauka Paavalina eikä kylmä kyntelinä, niin on halla heinäkuussa."

Kynttilänpäivä on tammi-helmikuun vaihteessa, että pistetäänpäs näiden päivien lämpötilat taas tarkasti kalenteriin muistiin, niin tietää mitä heinäkuussa voi olla luvassa😉 Tänään ainakin oli minun mittarissani pakkaslukema rapiat -12 astetta, että jospa se lukema riittäisi heinäkuisten hallojen torjuntaan, ainakin näin Paavalin päivän osalta, kynttilänpäivä on sitten vielä oma tuleva lukunsa.

Mutta, summa summarum: Hieno päivähän tämä on, kun vihdoin pitäisi siis talven selän taittua.