syysloka

syysloka

keskiviikko 17. elokuuta 2016

Heitä kiukut kuusikkoon

Olin tänään vähän ärhäkällä ja äkkiväärällä päällä kun lähdettiin metsään. Vaikka kaikki puitteet oli kunnossa, sää oli loistava, hyvät eväät pakattuna ja olin odottanut juuri tätä päivää, kun vihdoin pääsee metsään, niin joku vaan kiristi pipoa ja kaikki tuntui menevän mönkään ja housutkin kaihersi tänään ihan väärästä paikasta. Ehkä juuri se valtavan odotuksen toteutuminen purkautui ilmoille ensi alkuun "lähtökiukkuna".

Mutta ...annahan olla! Luonto näytti taas rauhoittavan voimansa.
Muutama tovi ja taaperrus metsässä, kiukut ulos raittiin ilman tieltä puhisten, niin kohtapa ei pahasta tuulesta ollut tietoakaan. Aurinko paistoi poutapilviseltä taivaalta ja ihana tuuli puhisi lehvistöissä. Korpin, jo teini-ikään tulleet pojat, töräyttelivät lentoharjoitusten ohessa raakkuvia huutojaan kuin äänenmurroksessa. Saatiin hyytelöpuolukat poimittua ja valokuvaus oli vaan taas niin terapeuttista, että kaikki ketutukset unohtui siinä silmän räpäyksessä.

Puolukka ei ollut vielä ns. syöntikypsää, mutta hyytelöä varten hieman raakile puolukka on parasta, ja sitä silmällä pitäen niitä lähdettiinkin etuottoon jo keräämään. Puolukkaa tulee valtavasti.Mättäät olivat aivan punaisina silmin kantamattomiin. Hieno näky.
Sieniä yritettiin bongailla, vaan nihkeästi oli niitä sateesta huolimatta noussut. Mutta melkein kaikki sienilöydökset oli tietenkin kuvattava, jos ei muuta :D



Olen sen verran onnekas, että "ylkä eräjorma" on todella hyvä ruuanlaittaja. Hän tekee rehellistä, miehistä perusruokaa, ilman turhia krumeluureja. Ainekset ovat usein yksinkertaiset ja niitä on vain muutama.
Mutta se ruuan maku!
Se on vaan perusteellisen hyvä ja konstailematon; raaka-aineita kunnioittava. Tällaista lämmittävää ja kotoista  ruokaa on arki-iltana kiva syödä "tässä kylymässä mualimassa..." niinku laulussa sanotaan. Tätä syödessään melkein hymisee ääneen ja silmät kiinni onnesta.

Tämä syksyinen vaalea sienisoossi, jota hän tekee, on yksi lemppareistani ♥
(ja jota muuten jostain syystä syön aina vahingossa vähän liikaa, vaikka kuinka varon ottamasta liian isoa lautasellista..en tajua..perunanko syy, kun sitä niin harvoin muuten syön :D )
En edes aiemmin tiennyt, että suolatuista metsäsienistä voi tehdä tälläistä herkku-kastiketta. Tullut käytettyä niitä vain oikeastaan sienisalaatteihin.

Vaalea sienikastike

  • 50g voita
  • 1 litra metsäsieniä (tuoreita tai suolassa säilöttyjä)
  • 1 sipuli
  • 3 rkl vehnäjauhoa
  • 5 dl maitoa
  • suolaa, valkopippuria
  • ruohosipulia

Suolasienet liotetaan ja kiehautetaan suolanmaku pois.
Sienet ja sipuli hienonnetaan. (Ylkän mielestä palojen pitää olla kohtuullisen suuria, sillä ruuassa pitää olla sattumia ja rakennetta).
Sulatetaan voi kattilassa tai korkeareunaisessa isossa kasarissa. Kohtuullisella lämmöllä kiehutellaan sieniä, mutta ei ruskisteta. Tärkeintä on höyrystää ylimääräistä nestettä pois sienistä.
Lisätään jauhot, lirutellaan maito joukkoon vähitellen ja sekoitellen.
Kastike saa kiehua vähintään 10 minuuttia, mutta maku ei kärsi pidemmästäkään porinasta hiljaisella tulella. Meillä se purputtelee perunoiden keittoajan verran ainakin.
Lopuksi tarkista suola ja mausteet.

Maistuu arki-illan metsäretken jälkeen.

Ihana ilta-aurinko, rupean kohta siivoamaan puolukoita ulkosalla ihan, hienossa elosäässä. Niin meditatiivista ja rentouttavaa puuhaa sekin omalla tavallaan: plärätä vain puolukoita ja kuunnella tuulen suhinaa puissa...ja yöllä taatusti uni maistuu. Hieno päivä ♥




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kun kävit ja tervetuloa toistekin :)